Pitkittyneet kielelliset vaikeudet lisäävät riskiä muun muassa heikkoihin sosiaalisiin suhteisiin, luki-vaikeuksiin ja heikkoon koulusuoriutumiseen. Kuva: Clipart

Lapsen koulun alku lykkääntyi vuodella, kun kunnalta ei saatu puheterapiaa

Puheterapeutteja on alan järjestöjen mukaan maassamme aivan liian vähän, mutta koulutusmääriä ei ole vaatimuksista huolimatta lisätty.

Paula Lahti on kokenut, mitä puheterapiaresurssien vähäisyys käytännössä tarkoittaa, kertoo Suomen Puheterapeuttiliitto tiedotteessaan.

Lahden poika oli vielä kolmevuotiaana täysin puhumaton. Puheterapia alkoi diagnoosin saannin jälkeen ja puheenkehitys lähti hyvin käyntiin. Vajaan vuoden jälkeen kunnallinen puheterapeutti sanoutui kuitenkin irti. Uuden puheterapeutin löytymisessä kesti 1,5 vuotta.

Ensin odotettiin uutta puheterapeuttia, jolla ei sitten ollutkaan mahdollisuutta jatkaa ruuhkautuneen jonotilanteen vuoksi. Aikaa oli vain arviointeihin.

Perhe sai kunnalta maksusitoumuksen yksityiselle puheterapeutille. Liitto kertoo, että pitkän, aktiivisen ja epätoivoa herättäneen etsimisen jälkeen kuntouttaja löytyi.

– Yhteen suuntaan kertyisi matkaa 70 kilometriä mutta väliäkö tuolla, poikani saisi kuntoutusta, Lahti muistelee.

Puheterapian pitkän odottelun tulos näkyi liiton mukaan kuitenkin monella saralla. Epäselvän puheen vuoksi koulunaloitusta piti lykätä vuodella. Pitkään käytössä olleiden virheellisten puhemallien korjaaminen osoittautui erittäin työlääksi. Esikouluopettajan oli vaikea tunnistaa pojan osaamista epäselvän puheen vuoksi ja tukea tarvittavalla tavalla. Pojan itsetunto laski ja hänen ”pelleilynsä” esikoulussa lisääntyi.

Lapset joutuvat jonottamaan yli vuoden puheterapiaan

Suomen Puheterapeuttiliiton mukaan puheterapeutteja on maassamme liian vähän. Monet lapset jonottavat ensin kuukausia puheterapeutin arvioon ja sitten jopa yli vuoden puheterapiakuntoutukseen. Riittämättömien resurssien vuoksi myös puheterapiajaksot ovat lyhempiä kuin tarkoituksenmukaista olisi.

Pitkittyneet kielelliset vaikeudet nostavat liiton mukaan riskiä muun muassa heikkoihin sosiaalisiin suhteisiin, luki-vaikeuksiin, heikkoon koulusuoriutumiseen ja matalaan sosio-ekonomiseen asemaan.

Eduskunnalle tehtiin vuosi sitten kirjallinen kysymys puheterapiaresurssien riittämättömyydestä. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei kuitenkaan liiton mukaan ole lisäämässä puheterapeuttien koulutuksen eli logopedian koulutuspaikkamääriä.

Suomen Puheterapeuttiliitto, viiden suomalaisen yliopiston logopedian yksiköiden opetus- ja tutkimusverkosto Logonet, Suomen Foniatrit, Aivoliitto ja Vammaisperheyhdistys Jaatinen pitävät päätöstä kestämättömänä ja ovat kirjoittaneet asiasta kannanoton opetus- ja kulttuuriministeriölle.

Järjestöjen yhteinen kanta on, että puheterapeuttien koulutuspaikkamääriä tulee välittömästi lisätä ja tarjota lapsille heidän tarvitsemansa tuki, jotta yksilöiden tulevaisuudennäkymät parantuisivat ja yhteiskunnalle tulevaisuudessa esimerkiksi syrjäytymisestä aiheutuvat kulut pienenisivät.

Kehityksellinen kielihäiriö viittaa kielellisiin vaikeuksiin, jotka vaikeuttavat päivittäistä toimintaa ja ovat suhteellisen pysyviä koko yksilön eliniän. Nämä kielelliset vaikeudet voivat ilmetä ongelmina puheen tuotossa tai ymmärtämisessä. Esiintyvyys lapsiväestössä on noin 7-19 prosenttia.

Puheterapeutti on logopedian koulutusohjelmasta filosofian maisteriksi valmistunut ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston laillistama terveydenhuollon ammattihenkilö. Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, joka kuuluu sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon palveluihin.

Huomenna perjantaina 19. lokakuuta vietetään kansainvälistä Kehityksellinen kielihäiriö -tietoisuuspäivää.

Korjaus: Artikellissa mainittiin aiemin virheellisesti, että tietoisuuspäivää olisi vietetty tänään torstaina.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt