Eduskunnan toinen varapuhemies Paula Risikko (kok.) arvioi, että muutamia vuosikymmeniä sitten poliittiset päätöksentekijät pystyivät nykyisiä helpommin hallitsemaan, mitä Suomessa tapahtuu. Nyt tarpeita on paljon ja rahaa vähän.
– Ainakin seuraukset saattoi ennakoida paremmin. Jos nostit jotakin veroa, sitä sitten maksettiin enemmän ja piste, hän sanoo kirjoituksessaan sanomalehti Pohjalaisessa.
Ajatus, että Suomi muuttuu aina paremmaksi säätämällä lisää lakeja, ei Risikon mukaan enää toimi. Esimerkiksi työmarkkinat tarvitsevat joustavuutta ja yritykset kilpailukykyä, jotta yhä useampi saisi helpommin töitä ja että suomalaiset pärjäisivät maailmanmarkkinoilla.
– Toki lakeja tarvitaan, ovathan ne monesti juuri heikoimpien turvaksi tehtyjä. Niin sen pitää olla jatkossakin ja siksi meidän täytyy taiten viedä eteenpäin normien purkua. Joka tapauksessa niin, että tilaa annetaan myös ihmisten omalle ajattelulle.
Maailma on Risikon mukaan muuttunut, niin hyvässä kuin pahassa.
– Ennen ei ollut tavanomaista siirtyä ulkomaille töihin puhumattakaan siitä, että joku olisi siirtänyt sinne yrityksensä ja tätä myötä myös työpaikat ja maksamansa veroeurot. Tämä on vain yksi esimerkki.
Hän uskoo, että muutos varmasti pelottaa monia. Suomalaisen yhteiskunnan rakenteita täytyy hänen mukaansa kuitenkin uudistaa, eikä uudistuksissa ei voi enää turhaan viivytellä. Kuluva kevät on Risikon mukaan monen asian suhteen merkittävä.
– Vaikka on paljon keskeneräistä, on kuitenkin tapahtumassa paljon sellaista, mikä luo toivoa.
