Kokoomuksen kansanedustaja Paula Risikon mukaan hallituksen valmistelemassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa maakuntien rahoituksesta puuttuu 2,5 miljardia euroa.
– Rahoitusmalli ei ota huomioon kustannusten nousua, joka on noin 1,2 prosenttia. Eihän tämä tule kestämään, eikä se tule kestämään myöskään sitä, että isot kaupungit joutuvat antamaan niin paljon omistaan niille köyhemmille kunnille, jotka ovat sairaampia, Paula Risikko sanoi torstai-iltana Ylen A-Talkissa.
Juontaja Sakari Sirkkanen kysyi Risikolta, miltä kuulostaa Robin Hood -sotemalli, jossa suurilta kaupungeilta viedään liikaa rahaa köyhemmille alueille.
Risikon mukaan rahoitusmalli lähtee siitä, että kunnat, joissa on sairaampi väestö, saavat enemmän.
– Mutta onko se oikein niitä kuntia kohtaan, jotka ovat edistäneet terveyttä ja hoitaneet hyvin kansalaisensa, niin sitten ne kärsivät tästä. Tämähän ei mene missään nimessä läpi perustuslaissa tällainen rahoitusmalli, Risikko sanoi.
Risikko on toiminut aiemmin peruspalveluministerinä, sosiaali- ja terveysministerinä että kuntaministerinä.
Maakunnilta puuttuu kannusteet
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Markus Lohi (kesk.) ei perustuslakivaliokunnan pitkäaikaisena jäsenenä lähtenyt arvioimaan, meneekö esitys läpi vai ei.
– Minusta perusratkaisultaan tämä malli, jota esitetään, on hyvä, koska se lähtee siitä, että rahaa annetaan maakunnille tarpeen mukaan. Siellä missä on enemmän sairauksia, sinne annetaan enemmän rahaa, Lohi sanoi.
Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen totesi, että maakuntien itsehallintoa kaventaa se, että valtio antaa niille rahoituksen, ja se on jossain määrin pulmallista.
– Itse näen, että rahoitusmallista puuttuu kannusteet maakunnille terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, koska rahaa allokoidaan (jaetaan) juuri sairastavuuden mukaisesti, Tynkkynen sanoi.
Tynkkynen katsoo, ettei maakunnilla ole kannustimia tehostaa toimintaansa.
– Kun rahoitus tulee valtiolta, niin siihen on kirjoitettu sisään se, että maakunnat voivat pyytää lisää rahoitusta, jos ne ylittävät budjettinsa. Siellä on ukaasina, että joutuu kriisimenettelyyn, jos liian usein pyytää rahaa. Itse ajattelen, että tämä ei välttämättä ole kaikista toimivin (malli), Tynkkynen perusteli.
Rahaa saa sairaudesta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto kritisoi rahoitusmallia vaikuttavuuden arvioinnin näkökulmasta.
– Vanha sanonta on, että sitä tehdään, mitä mitataan. Nyt kun tehdään sellaista asiaa, joista saa rahaa eli sairaudesta, niin kyllähän siinä riskinsä on. Mieluummin katsoisin sellaisia mittareita, jotka kannustavat hoitamaan sairauksia etukäteen, Kivipelto sanoi.
Risikko huomautti, että kun kunnilta otetaan maakunnille rahaa, niille ei jää riittävästi rahaa muiden tehtävien hoitamiseen.
– Sen takia sanon, että sieltä puuttuu rahaa. Kun tarvevakioitua rahoitusta tehdään, niin se pitää tehdä vuoden 2019 talousluvuilla, Risikko painotti viitaten siihen, että vuosina 2020 ja 2021 koronaepidemia rokottaa kuntien taloutta.
