Kansanedustaja Paula Risikko (kok.) ehdottaa, että jatkossa huoltovarmuuspolitiikasta laadittaisiin parlamentaarisena yhteistyönä selonteko, joka määrittelisi yli hallituskausien asetetut huoltovarmuuspolitiikan tavoitteet, toimenpiteet, varautumisen tasot sekä tarvittavan rahoituskehyksen.
– Parlamentaarinen huoltovarmuuspoliittinen selonteko tulisi liittyä kiinteästi yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan ja kansalliseen riskiarvioon. Varautuminen on toteutettava kokonaisturvallisuuden toimintaperiaatteella, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä, Risikko sanoo.
Nykyisin valtioneuvosto antaa päätöksen huoltovarmuuden kansallisista tavoitteista noin 5-6 vuoden välein. Uusin päätös on joulukuulta 2018.
Risikon mukaan päätöksestä ja siihen kirjatuista kansallisista huoltovarmuuden tavoitteista ei nykyisessä valmistelumuodossa käydä minkäänlaista parlamentaarista keskustelua, eikä eduskunta osallistu sen valmisteluun tai arviointiin.
– Päätöksessä linjataan yli hallituskausien ulottuvia periaatteellisia tavoitteita yhteiskunnan huoltovarmuuden kehittämiseksi kaikkien keskeisten yhteiskunnan toimintojen ja hallintoalojen osalta. Päätös on hallintoa velvoittava, elinkeinoelämälle ohjeistava, Risikko selittää.
Hänen mukaansa nykyisessä blokkiutuvassa maailmantilanteessa taloudelliset, sosiaaliset ja turvallisuuspoliittiset kysymykset voimistuvat.
– Koronapandemia haastaa kansakuntia kaikkialla maailmassa. Kansallisen huoltovarmuuden tavoitteista, tasoista ja toteutusmalleista olisi syytä käydä nimenomaa parlamentaarinen keskustelu myös Suomessa, Risikko katsoo.
