X
SULJE MAINOS

Paula Risikko: Ei valinnanvapaus ole mikään säästökeino

Sisäministeri Paula Risikko luottaa, että sote-uudistuksen kustannussäästöt syntyvät pitkällä juoksulla.

– Ei valinnanvapaus ole mikään säästökeino. Se on nyt pakko sanoa, kun täällä puhutaan terveydenhuollon kustannuksista. Se jopa vie tässä alkuvaiheessa enemmän rahaa, mutta väitän, että pitkällä juoksulla se tuo kustannusvaikuttavuutta, sisäministeri Paula Risikko (kok.) sanoi tänään tiistaina Kestävän terveydenhuollon aamiaisella.

Risikon mukaan kustannusvaikuttavuutta saavutetaan pitkällä juoksulla, kun ihminen saa nopeammin hoitoa, pääsee prosessiin ja pärjää paremmin tautinsa kanssa.

– Siitä huolimatta kannatan valinnanvapautta. Juuri näistä syystä: saatavuus, laatu ja vaikuttavuus.

Risikko huomautti, että valinnanvapautta laajennettiin julkisella puolella jo terveydenhuoltolain yhteydessä. Risikko toimi silloin peruspalveluministerinä.

– Tänä päivänä kullakin on mahdollisuus hakeutua minne tahansa terveysasemalle ja sairaalaan. Se on sitä valinnanvapautta, ja nyt on tarkoitus lisätä valinnanvapautta myös yksityisiin ja kolmannen sektorin toimijoihin.

Risikko totesi Suomen olevan takamatkalla valinnanvapaudessa. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa valinnanvapaus on ollut käytössä jo 15 vuotta.

Risikon mielestä Suomessa keskitytään nyt liikaa ”putiikin oven avaamiseen ja maksuvälineeseen”, kun pitäisi keskittyä palvelukokonaisuuksiin.

– Meidän ei pidä odottaa viittätoista vuotta, vaan pitää lähteä heti miettimään palvelukokonaisuuksia, koska nimenomaan kroonisia, pitkäaikaissairauksia sairastavat ihmiset hyötyvät palvelukokonaisuuksista.

Risikon mukaan 80 prosenttia asiakkaista saa avun yhdellä lääkäri- ja hoitajakäynnillä, mutta pitkäaikaissairaudet vaativat monen ammattihenkilön panosta ja silloin palveluketjun täytyy olla saumaton. Nykyisessä järjestelmässä kriittinen piste on, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat erillään toisistaan eivätkä aina toimi yhteen.

– Nyt olisi mahdollisuus tehdä järjestelmä, jossa tieto kulkee ja ihmisen palvelukokonaisuus on jonkun näpeissä, kun se on yhdellä järjestäjällä. Vaarana maakunnallisessa hallinnossa on byrokraattisuus ja jos byrokratiaa tulee potilaan polulle. Ne pystytään sieltä poistamaan, jos nyt ollaan hereillä, Risikko uskoo.

SDP:n mielestä valinnanvapautta lisättävä ”ehdottomasti”

Toinen suuri vaara uudistuksessa Risikon mielestä on, että palvelut keskittyvät liikaa. Esimerkiksi Ruotsissa palvelut hajautettiin, vaikka hallintoa keskitettiin.

– Se on se minun mallini. Haluan, että palvelut hajautetaan ja hallinto keskitetään.

Risikon mukaan erityisen vaativat palvelut täytyy kuitenkin keskittää ja määrätyt leikkaukset, mutta peruspalvelut täytyy hajauttaa lähelle ihmisiä.

Valinnanvapauslainsäädäntö on lähdössä lausuntokierrokselle näinä päivinä.

Oppositiota edustava kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.) sanoi, että suurin huoli sote-uudistuksessa on, että palvelut pilkkoutuvat yhtiöittämisvelvoitteen vuoksi.

– Meidän sosialidemokraattien näkökulma on se, että palvelut voidaan siirtää maakuntiin ja luoda sitä kautta isompia palvelukokonaisuuksia ja järjestämisvastuu on maakunnalla. Mutta vastuu palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta olisi edelleen julkisella sektorilla ja niitä täydennettäisiin vahvasti yksityisillä palveluntuottajilla sekä myös järjestöjen palveluilla, Kiljunen linjasi.

Kiljunen sanoi sosialidemokraattien olevan ehdottomasti sitä mieltä, että valinnanvapautta kansalaisille pitää lisätä, mutta se pitää tuoda hallitusti.

– Julkisen vastuuta ei voi siirtää yksityisille palveluntuottajille eikä kansalaisille ja asiakkaille.

Kiljunen sanoi pelkäävänsä, että palvelujärjestelmä on tarkoitettu heille, jotka pystyvät huolehtimaan omista valinnoistaan ja eduistaan. Hän oli huolissaan erityisesti vammaisten ja pitkäaikaissairaiden edellytyksistä tehdä valintoja.

Lääkärit tottuneita ohjaamaan potilaan valintaa

Kiljusen mielessä hallituksen sote-uudistuksessa hoitovastuuta siirretään kansalaiselle itselleen ja heidän omaisilleen.

– Kaikilla ihmisillä ei ole kykyä eikä halua. Tiedän, että heillä on mahdollisuus maakunnan kautta palvelut saada, mutta tämä aiheuttaa ahdistusta ja pelkoja ihmisissä, kun he pelkäävät, onko heillä oikeasti kykyä ottaa vastuu omasta terveydenhuollostaan, Kiljunen sanoi.

Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen totesi, että valintakyky voi olla hyvä, vähän huonompi ja valitettavasti on tilanteita, joissa valintakykyä ei ole lainkaan.

– Valinnanvapauteen tarvitaan tukea sitä enemmän, mitä huonompi valintakyky on. Mutta niilläkin ihmisillä, joilla on rajoittunut valintakyky, on valintakykyä, Pärnänen sanoi.

Hän kertoi, että lääkärit ovat tottuneita ohjattuun valintaan. Esimerkiksi kun lääkäri tekee lähetteen erikoissairaanhoidon konsultaatioon, hoitopaikka valitaan yhdessä potilaan kanssa.

– Itse uskon, että lisääntyvä valinnanvapaus kehittää meidän järjestelmää. Ei se myöskään pitkiä hoitosuhteita ja hoidon onnistumista huononna, Pärnänen totesi.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt