– Eduskunnan päärakennuksen peruskorjaus merkitsi samalla mahdollisuutta ottaa kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen vaatimukset uudella tavalla huomioon. Työssä panostettiin esimerkiksi energiatehokkuuden parantamiseen ja tilojen tehokkaaseen käyttöön, totesi eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.) duskunnan kestävän kehityksen -työryhmän tilaisuudessa keskiviikkona.
Hän nosti esiin myös eduskunnan roolin lainsäätäjänä.
– Kesäkuun alussa 2015 voimaan tullut ilmastolaki vahvistaa eduskunnan roolia ilmastopolitiikan tekijänä. Ilmastolain myötä hallituksella on velvollisuus antaa eduskunnalle säännöllisesti suunnitelmat ilmastopäästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi sekä vuosikertomukset toimien etenemisestä. Eduskunta saa ensimmäisen ilmastolain mukaisen kertomuksen tänä vuonna, Risikko kertoi.
– Eduskunta on lainsäätäjän asemansa ohella myös tärkeä foorumi yhteiskunnalliselle keskustelulle, Risikko sanoi viitaten keskiviikkona täysistunnossa käytyyn ajankohtaiskeskusteluun ilmastonmuutoksen torjunnasta sekä maailmanlaajuisesta lajien sukupuuttoaallosta.
– Nämä vakavat haasteet liittyvät niin kiinteästi toisiinsa, että pidimme perusteltuna käydä näistä yhteisen keskustelun, Risikko totesi.
Hän muistutti, että kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen on pitkäjänteistä ja jatkuvaa työtä.
– Meillä on kuitenkin keinoja tähän. Meillä on Pariisin ilmastosopimus ja YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 –toimintaohjelma. Kysymys kuuluu, onko meillä halua käyttää näitä työkaluja. Hyvin usein emme pääse yhteisymmärrykseen keinoista kansallisesti, sillä on helpompi olla populistinen kuin vastuullinen, Risikko sanoi.
