Paperittomien henkilöiden terveydenhoito yllätti eduskunnan

Peruspalveluministeri sai kovaa arvostelua lakiesityksestään.

Joulutauolta palannut eduskunta käsitteli tiistai-illan yhtenä asianaan hallituksen lakiesitystä niin sanottujen paperittomien henkilöiden terveydenhuollosta.

Jo peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd.) esittelypuheenvuoron aikana hänen puoluetoverinsa Kari Rajamäki teki välihuudon, jossa arvosteli esityksen tarkoittavan myös laittomia maahanmuuttajia.

Esitys tarkoittaa ministerin mukaan 1 000-2 000 henkilöä, joille kunnat velvoitetaan järjestämään terveyspalvelut. Huovinen perusteli tätä ihmisoikeuksilla, kansanterveydellä ja erityisen haavoittuvassa asemassa olevien aseman parantamisella.

Eduskunta ryöpytti esitystä.

– Näin huonosti perusteltua hallituksen esitystä en ole kyllä kovin montaa tällä pitkällä parlamentaarikon urallani eteeni saanut. Tässä siis säädetään Suomessa oma, erityinen lakinsa, siis erillinen oma lakinsa, jotta niille ihmisille, jotka ovat laittomasti Suomessa – siis laittomasti Suomessa – voitaisiin tarjota nykyistä laajemmat terveyspalvelut. Onko pöyristyttävämpää kuultu pitkään aikaan, kokoomuksen Ben Zyskowicz sanoi.

Lyhyttä mutta kiihkeää keskustelua väritti myös ministerin toteamus, että hän joutuu lähtemään kesken pois. Zyskowicz pyysi asiaa pöydälle, ”kun näin periaatteellisesti kummallista asiaa käsitellään”.

Sdp:n Kari Rajamäki sanoi esityksen olevan Kuntaliiton yksimielisen kannan vastainen.

– Samaan aikaan kun miljardin säästöt tulee kunnille, esitetään lisää tehtäviä. Ja toinen on laittoman maahanmuuton vetovoiman kysymys, joka on erittäin vakava, Kari Rajamäki arvosteli valmistelua.

– Euroopan unionissa – sanon neljä vuotta sisäministerinä ja EU:ssa puheenjohtajana myös olleena – kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että ei kolmansien valtioiden kansalaisille, jotka oleskelevat luvattomasti eri maissa, tehdä ylimääräistä vetovoimaa, Rajamäki totesi.

Kiireellä

Myös perussuomalaisten Hanna Mäntylä totesi lakiesityksen olevan täysin kestämätön.

– Tämä on kiireellä valmisteltu, tämän valmistelu on elokuussa aloitettu, sen jälkeen kun tartuntatautilaki ei lähtenytkään etenemään toivotulla tavalla, Mäntylä tuki pöydällepanoa.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen kiisti kiireellä valmistelun ja sanoi taustalla olevan merkittävää pohjatyötä.

Perussuomalaisten Pirkko Mattila huomautti, että ministeri ensin sanoi esityksen jääneen ”ajanpuutteen vuoksi hieman kesken, mutta toisaalta te toteatte, että laki on hyvin valmisteltu”.

– Jos meillä on Suomessa ihmisiä, jotka ovat täällä laittomasti, joilla ei ole oikeutta olla täällä, joiden pitää lähteä pois täältä, niin silläkö me edistämme heidän vapaaehtoista poislähtemistä, että me rupeamme heille laajentamaan terveyspalveluja? Tämä on niin kummallinen ja järjetön ajatus, että pitkään aikaan en ole mitään yhtä hölmöä täällä kuullut, Ben Zyskowicz sanoi.

– Kun Suomessa on poliisi, jonka tehtäviin kuuluu etsiä ja poistaa maassa laittomasti oleskelevia henkilöitä, niin nyt sitten tällä esityksellä siirretään toiselle julkista tahoa edustavalle puolelle, elikkä terveydenhuollon henkilöstölle, tuonne salassapitovelvollisuuden piiriin, näitä maassa laittomasti oleskelevia henkilöitä, perussuomalaisten Maria Lohela ihmetteli.

– Kun hyvät palvelut yleensä tahtovat vetää ihmisiä puoleensa, niin onko tässä olemassa pelko, että kun sana kuitenkin leviää, jos Suomi aika avokätisesti sitten näitäkin ihmisiä hoitaa hyvinkin pitkällisissä sairauksissa, niin heitä tulee tänne ajan myötä enemmän, Markku Eestilä (kok.) kysyi.

Periaatteellinen

Susanna Huovinen sai ensimmäisen kahdesta tukijastaan vasenryhmän Markus Mustajärvestä. Hänen mukaansa ”kovin ovat äkkiväärän kuuloisia nämä kiihkeimmät kannanotot. Kannattaa muistaa, että se laittomasti maassa oleva ihminen saattaa olla esimerkiksi pieni lapsi, ja en ainakaan itse halua, että hänen kohdallaan noin jyrkkiä tulkintoja sovellettaisiin”.

Toinen tukija oli Sdp:n Merja Mäkisalo-Ropponen.

– Minusta tämä laki on ihan perusteltu ihmisoikeuksien, inhimillisyyden ja ihmisarvon näkökulmasta, mutta toisaalta myös tarttuvien tautien leviämisen ennaltaehkäisyn näkökulmasta, ja käsittääkseni samantyyppinen lainsäädäntö on ainakin aika monessa Euroopan maassa, Mäkisalo-Ropponen totesi.

Ministeri Susanna Huovinen totesi yhteenvetovastauksessaan, että ”haluan hyvin selkeästi nyt todeta myös tässä sen, että en pidä kovin paljon siitä sävystä, jossa tässä keskustelussa on oltu nyt liikkeellä, että joidenkin periaate on tärkeämpi kuin toisten”.

– Täällä sanotaan, että tämä on periaatteellinen kysymys. Niin tämä on! Tämä on myös minulle periaatteellinen kysymys, siltä kannalta, että tämä liittyy ihmisoikeuksiin, tämä liittyy haavoittuvassa asemassa olevien naisten, raskaana olevien naisten ja lasten asemaan hyvinvointivaltiossa, jonka nimi on Suomi. Se on minulle aika periaatteellinen asia ja myös tälle hallitukselle, joka tämän esityksen on tänne tuonut. Voi olla, että jonkun muun periaatteellinen asia on toisenlainen, mutta ei pidä väheksyä myöskään sitä periaatteellista näkökulmaa, joka esimerkiksi itselläni tässä esittelypuheenvuorossa oli, Huovinen kiihtyi.

Kummallisin

Varapuhemies Anssi Joutsenlahti totesi tässä vaiheessa, että esityksen pöydälle panoa voidaan esittää vasta varsinaisissa puheenvuoroissa. Sinne ei kuitenkaan oltu päästy, kun kaikki edustajat halusivat käyttää vastauspuheenvuoroja.

Niitä käytettiin vielä kolme, ennen kuin Mika Niikko (ps.) pääsi pyytämään puheenvuoronsa lopuksi esitystä pöydälle.

Tällöin kuitenkin ministeri Huovinen oli jo peruuttanut illan menonsa ja luvannut jäädä paikalle.

Varapuhemies pyysi Niikkoa perumaan ehdotuksen pöydällepanosta, mutta ”kun on pöydälle pyydetty, niin ei voidakaan mitään”.

Esitys sumplittiin lopulta kalentereita tutkaillen otettavaksi uudelleen esiin kahden viikon päästä.

– Tämä on kyllä eduskuntaurani kummallisin keskustelu, kun tässä nyt joudutaan tätä aikataulua tällä tavoin vekslaamaan, ministeri Susanna Huovinen totesi.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt