X
SULJE MAINOS
Demarien Olaf Scholz, vihreiden Annalena Baerbock ja kristillisdemokraattien Armin Laschet vaalikeskustelussa. LEHTIKUVA / AFP Michael Kappeler

Pankin analyytikon toive: Kunpa demarit voittaisivat Saksassa

Nordean Jan von Gerich sanoo, että kristillisdemokraattien tiukka velkalinja jarruttaa talouskasvua.

Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich sanoo, että Suomen kannalta paras tulos Saksan parlamenttivaaleissa olisi, että sosiaalidemokraattinen SPD puolue kokoaisi hallituksen. Muut hallituspuolueet olisivat vihreät ja liberaalipuolue FDP.

– Olen kallellani siihen, että olemme kokeilleet aika pitkään kristillisdemokraattien vetämää hallitusta ja tiukkaa budjettikuria. Ehkä Saksassa voitaisiin kokeilla jotain muuta, von Gerich toteaa.

Kristillisdemokraattien CDU on ollut Saksan päähallituspuolue 16 vuoden ajan. Tällä hetkellä sen kumppaneita ovat sisarpuolue kristillissosiaalinen unioni ja demarien SPD. Von Gerich katsoo, että kristillisdemokraatit ovat suhtautuneet liian tiukasti velkaantumiseen ja että se on haitannut talouskasvua.

– Perusperiaatteet vastuullisen taloudenpitoon pitää olla kaikissa ohjelmissa, mutta kategorinen elpymisvaran sulkeminen pois ei ole hyvä. Perustaantumassakin olisi perustellumpaa, että olisi enemmän liikkumavaraa.

Von Gerich huomauttaa, että kun tarpeeksi iso kriisi tulee eteen, kristillisdemokraatitkin joustavat velanvastaisuudestaan, sen on koronakriisi osoittanut.

Suomen kannalta on tärkeää, että EU:ssa syntyy kasvua, von Gerich toteaa. Hän sanookin pohtineensa, mikä hallituskokoonpano Saksassa synnyttäisi eniten kasvua Eurooppaan. Hän on päätynyt siihen, että tähän tarvitaan nykyistä löysempää finanssipolitiikkaa, jota demarien, vihreiden ja liberaalien hallitus voisi tarjota. Saksa on viime vuosina lyönyt laimin julkisia investointeja, joten jatkossa niitä tarvitaan, hän sanoo.

– Jos Saksa tekisi niitä, se voisi näyttää laajemminkin suuntaa Euroopalle. Sitä kautta päästäisiin positiivisempaan kasvuympäristöön.

Von Gerich muistuttaa, että demarivetoinen hallitus sisältää myös riskejä. Se saattaa esimerkiksi velkaantua enemmän kuin olisi kohtuullista. Se voisi myös perua työmarkkinauudistuksia, joita Saksa teki hallitus teki edellisen demarihallituksen johdolla vuosituhannen alussa.

– Se ei varmasti olisi kovin hyväksi kasvulle.

Von Gerichin mukaan näyttää todennäköiseltä, että demarien Olaf Scholz nousee liittokansleriksi. Hän on selvästi suositumpi kuin kristillisdemokraattien Armin Laschet. Von Gerich arvioi, että Scholzin talouslinja on lähempänä poliittista keskustaa kuin hänen edustamansa demaripuolueen linja.

Saksassa järjestetään parlamenttivaalit vajaan kahden viikon kuluttua. Kristillisdemokraatit ovat pitkään johtaneet mielipidekyselyjä, mutta kesän jälkeen demarit ovat menneet sen ohi. Tällä hetkellä demarien kannatus on 25,9 prosenttia (useiden kyselyjen keskiarvo) ja kristillisdemokraattien 21 prosenttia.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela sanoo, että vaalit ovat hyvin epätyypilliset. Ensimmäistä kertaa sodan jälkeen istuva liittokansleri ei ole ehdolla vaaleissa. Nykyinen liittokansleri, kristillisdemokraattien Angela Merkel, luopuu paikastaan 16 vuoden kauden jälkeen. Lisäksi Saksan politiikka on ”hollantilaistunut”: pienet puolueet ovat syöneet kannatusta suurilta. Ilmiöstä voi käyttää myös nimitystä ”pohjoismaalaistunut”.

Jokelan mukaan vaalien tulos näyttää edelleen avoimelta. Näin ollen myös hallituksen kokoonpano on auki.

– Hyvin radikaaleja suunnanmuutoksia ei ainakaan (puolueiden) ohjelmien perusteella pysty löytämään. Väljempi tai konservatiivisempi finanssipolitiikka on se, johon kohdistuu paljon odotuksia muissa jäsenmaissa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt