Vaikka pandemian kielteiset vaikutukset ovat ilmeisiä, se on Moskovan Carnegie-keskusta johtavan Dmitri Treninin mukaan kuitenkin omiaan vahvistamaan Kremlin uskoa oman maailmankuvansa oikeellisuuteen.
– Venäjän viranomaiset joutuvat kilpailemaan reaaliaikaisesti muun maailman kanssa informaatioympäristössä, joka on edelleen suhteellisen avoin, Trenin sanoo Carnegie-keskuksen tuoreessa artikkelissa.
– He ovat saaneet osakseen kritiikkiä viivyteltyään Venäjän kansalaisten evakuointia Kiinan Wuhanista ja tehokkaiden toimien puutteesta Venäjän sisällä. Kun epidemia eskaloituu, vertailu muihin maihin on väistämätöntä. Ihmiset seuraavat ja tekevät johtopäätöksiä, hän toteaa.
Venäjän viranomaiset olivat perjantaihin mennessä vahvistaneet 1 036 todettua koronatapausta ja neljä kuolonuhria. Maan virallisia lukuja on läntisissä arvioissa pidetty olennaisesti kaunisteltuina.
Koronaviruksen ohella presidentti Vladimir Putinin hallintoa huolettavat nyt öljyn maailmanmarkkinahinnan jyrkkä lasku alimmalle tasolleen sitten vuoden 2003 sekä ruplan arvon heikkeneminen.
– Vaikka Venäjä on koonnut merkittäviä puskurirahastoja suojatakseen budjettiaan takaiskun vaikutuksilta, sen kunnianhimoisimmat hankkeet monilla sektoreilla, kuten terveydenhuollossa, joutuvat nyt vaakalaudalle, Trenin sanoo.
Kremliä ei miellyttäne sekään, että koronakriisi näyttää horjuttavan sen toiveita USA:n presidentin Donald Trumpin uudelleenvalinnasta, johon useimmat venäläisanalyytikot vielä taannoin uskoivat.
– Nyt presidentinvaalien tuloksen katsotaan olevan täysin avoinna, ja on mahdollista, että demokraattinen ex-varapresidentti Joe Biden nousee Valkoiseen taloon. Jos niin tapahtuu, se lisäisi entisestään epävarmuutta Yhdysvaltain ja Venäjän suhteissa, hän toteaa.
Sinetti Vladimir Putinin maailmankuvalle?
Huonoista uutisista huolimatta Kremlissä Treninin mukaan katsotaan pandemian seurausten todistavan Venäjän maailmankuvan oikeaksi: kansainvälinen yhteisö on jakautunut, kansallisvaltiot ovat ottaneet aktiivisen roolin ja instituutiot, kuten EU ja WHO, ovat vetäytyneet taka-alalle.
Venäjällä on pantu tarkoin merkille myös se, että demokraattiset yhteiskunnat eivät näytä kyenneen vastaamaan kriisiin epädemokraattisia menestyksellisemmin.
– Brysselin johdonmukaisten vastatoimien puute ja sisärajatarkastusten palauttaminen EU-maiden välille on tulkittu Moskovassa todisteeksi siitä, että EU ei suoriudu nykyajan haasteista, Trenin sanoo.
– Venäjä saattaa ennen kaikkea katsoa viimeaikaisten tapahtumien vahvistavan omavaraisuuden viisauden globalisoituneessa, yksittäisten valtioiden itsekkäiden etujen ohjaamassa maailmassa. Venäjä on nyt varautunut vastaamaan talouskriisiin paremmin kuin vuosina 2008 tai 2014. Sillä on suuremmat valuuttareservit, pienempi ulkomaanvelka ja vähemmän riippuvuutta ruoan ja muiden hyödykkeiden tuonnista, hän toteaa.
Koronakriisi on kuitenkin Venäjällä vasta varhaisessa vaiheessa, Trenin muistuttaa. Hallinnon on hänen mukaansa kyettävä suoriutumaan tilanteesta menestyksellisesti kaikilla tasoilla kyetäkseen tukemaan presidentti Putinin toivomia muutoksia maan perustuslakiin tulevassa kansanäänestyksessä, tämän tukipuolueita ensi vuoden parlamenttivaaleissa sekä presidentin itsensä uudelleenvalintaa vuonna 2024.
