Koronaviruspandemia vaikutti eläkevaroihin erityisesti osakemarkkinoiden kautta. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA

Pandemia haukkasi työeläkevaroja 22 miljardia

Työeläkevaroja oli maaliskuun lopussa 193 miljardia euroa.

Suomalaisten työeläkkeiden rahoituksessa käytettävät eläkevarat laskivat noin 22 miljardia euroa vuoden 2020 ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

– Koronaviruspandemia vaikutti eläkevaroihin erityisesti osakemarkkinoiden kautta. Vaikutusten lopullinen mittakaava nähdään kuitenkin vasta myöhemmin, ja olennaista on, miten sijoitustuotot kehittyvät tästä eteenpäin ja vuosikymmenten aikajänteellä, toteaa Työeläkevakuuttajat Telan analyytikko Kimmo Koivurinne.

Hänen mukaansa alkaneen sijoitusvuoden positiivinen tunnelma synkkeni nopeasti. Koronavirusepidemia levisi maailmanlaajuiseksi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Työeläkevarojen määrää laski osakesijoitusten poikkeuksellisen heikko kehitys. Samaan aikaan myös korkosijoitusten tuotto oli negatiivinen.

Sijoitusvarojen reaalinen kokonaistuotto – eli tuotto, josta on vähennetty inflaation vaikutus – oli alkuvuoden aikana -9,6 prosenttia.

– Työeläkevakuuttajien sijoitusvarallisuudesta hävisi alkuvuoden aikana 22 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa, että vuoden 2019 hyvät tuotot – 21,6 miljardia – pyyhkiytyivät lähes kokonaan pois, toteaa Koivurinne.

Edellisen kerran yhtä rajua pudotusta työeläkevaroissa nähtiin vuoden 2008 finanssikriisin aikana. Vuoden 2008 reaalituotto oli -19 prosenttia.

Eläkkeet eivät ole uhattuina

Koivurinne muistuttaa, että työeläkevarojen lasku ei tarkoita sitä, että eläkkeet olisivat uhattuina.

– Työeläkkeiden rahoitus ei ole akuutissa hädässä. Yksityisalojen työeläkevakuuttajien vakavaraisuus oli vahvalla tasolla koronakriisin alkaessa. Vahvat puskurit ovat auttaneet iskujen vastaanottamisessa, hän sanoo.

Koivurinteen mukaan työeläkevarojen laskua analysoitaessa on muistettava, että viime kädessä merkitystä on pitkän aikavälin kehityksellä.

Lisäksi varat ja niiden tuotot ovat vain osa työeläkkeiden rahoitusta. Merkittävämpi rahoituksen lähde ovat työeläkemaksut, joita työnantajat, työntekijät ja yrittäjät maksavat. Pitkällä aikajänteellä kolme neljäsosaa työeläkkeistä kustannetaan eläkemaksuilla ja neljännes varoista.

– Pitkittyessään koronakriisi merkitsee haastetta työeläkkeiden rahoitukselle. Matalat tuotot ja erityisesti lomautusten ja kasvavan työttömyyden aiheuttama maksutulon pieneneminen voivat aiheuttaa vaikeuksia eläkkeiden pitkän aikavälin rahoituksessa, Koivurinne toteaa.

Koivurinteen mukaan tapahtumat rahoitusmarkkinoilla etenivät nopeasti helmikuun puolenvälin jälkeen.

– Osake- ja luottoriskin äkillinen uudelleen hinnoittelu yhdistettynä öljyn hinnan romahdukseen oli myrkyllinen kokonaisuus markkinoille. Vuosineljänneksen lopulla koronavirus iski reaalitalouteen, mikä lisää edelleen epävarmuutta myös rahoitusmarkkinoilla.

Vaikka alkuvuoden pudotus oli raju, osakemarkkinat ovat Koivurinteen mukaan osoittaneet huhti-toukokuussa jo toipumisen merkkejä.

– Tulevaisuus on kuitenkin vielä epävarma. Koronakriisin vaikutusten lopullista mittaluokkaa ja aikajännettä on mahdotonta vielä arvioida. Tämän vuoden vaikutus työeläkkeiden rahoitukseen riippuu siitä, miten sijoitustuotot kehittyvät loppuvuoden aikana, Koivurinne sanoo.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt