Koronakriisi on tehnyt ison loven palveluiden vientiin, ilmenee Palvelualojen työnantajat Paltan suhdannekatsauksesta. Palveluviennin arvo laski vuoden toisella neljänneksellä peräti 28 prosenttia vuodentakaisesta. Palta arvioi palveluviennin arvon pienenevän tänä vuonna jopa neljänneksellä edellisvuoteen verrattuna.
– Palveluvienti on romahtanut kuljetuksen ja matkailun huonon tilanteen johdosta. Myös ICT-palvelujen alkuvuoden vienti on ollut heikkoa, Paltan pääekonomisti Martti Pykäri toteaa.
Koska palveluviennin kasvu on viime vuosina ollut voimakasta, jää kuluvan vuoden volyymi romahduksesta huolimatta noin vuoden 2016 tasolle. Palveluvienti pieneni edellisen kerran vuonna 2009 ja silloinkin vain kymmenen prosenttia. Suomen viennin volyymin kasvu on viime vuodet ollut pääosin palveluiden varassa. Eniten palveluita viedään Suomesta Ruotsiin, Yhdysvaltoihin ja Saksaan.
– Näkymät ovat palveluviennin osalta sumeat. Matkustusrajoitukset haittaavat turismin lisäksi esimerkiksi konsulttipalveluiden sekä teollisuuden huolto-, kunnossapito- ja asennuspalveluiden toimittamista, Pykäri sanoo.
Huhti-kesäkuun viennin pudotuksesta yhteensä 56 prosenttia tuli kuljetuspalveluista ja matkailusta, jotka kattavat neljäsosan koko palveluviennistä. Matkailuviennin arvo väheni 87 prosenttia. Henkilöliikenteeseen ja matkailuun ei ennakoida merkittävää palautumista lähitulevaisuudessakaan. Kuljetuspalveluiden viennistä noin puolet tulee ilmaliikenteestä.
Palvelutuonti laski huhti-kesäkuussa 22 prosenttia vuodentakaisesta, mikä oli sekä suhteellisesti että euromääräisesti vientiä vähemmän. Palvelutuonnin pudotus on johtunut käytännössä kokonaan kuljetuksen ja erityisesti matkailutuonnin pienenemisestä. Matkailutuonti, eli suomalaisten matkailijoiden ulkomailla käyttämä raha, jäi huhti-kesäkuussa 1,2 miljardia euroa vuodentakaista pienemmäksi.
Palvelukaupan näkymiä varjostaa osaltaan myös Brexit. Suomesta viedään Britanniaan vuosittain palveluita noin 1,5 miljardilla eurolla. Suurimpia vientieriä ovat tietojenkäsittelypalvelut ja liike-elämän asiantuntijapalvelut. Vastaavasti palveluja tuotiin Britanniasta 2,1 miljardilla eurolla vuonna 2019.
– Palvelualojen ulkomaankauppa on teollisuutta suhteellisesti enemmän kytköksissä Britanniaan. Hallinto- ja tukipalvelualan viennistä noin kymmenen prosenttia suuntautuu Britanniaan, yritys- ja asiantuntijapalveluissa luku on vastaavasti kuusi prosenttia. Suuri kysymys on, millainen kauppasopu EU:n ja Britannian välille saadaan aikaan, Pykäri sanoo.
Yhteensä Suomen palveluviennin arvo oli viime vuonna 32 miljardia, ja palveluvienti kattaa kolmanneksen Suomen viennin kokonaisarvosta.
