Ylen selvityksen mukaan yli puolet 20 suurimmasta kunnasta ei ollut tehnyt vuoden 2015 ainoatakaan virallista tarkastuskäyntiä omiin hoivayksiköihinsä. LEHTIKUVA/EIJA KONTIO

Anssi Kujala: Palveluntuottajat lopultakin samaan asemaan?

Kirjoittajan mukaan hallituksella on vielä mahdollisuus korjata linjaansa.

Yle uutisoi 10.8. tiedon, jossa monelle ei ole uutista. Ylen MOT-toimitus nimittäin selvitti, miten Suomen 20 suurinta kuntaa tarkastaa omia kunnallisia tehostetun vanhushoivan yksiköitä. Selvityksen mukaan yli puolet kunnista ei ollut tehnyt vuoden 2015 jälkeen ainoatakaan virallista tarkastuskäyntiä omiin hoivayksiköihinsä.

Uutisoinnin kärki oli siinä, että kaupungit tarkastavat kyllä yksityisiä vanhusten hoivayksiköitä, mutta laiminlyövät omansa.

On tärkeää, että Yle nosti tämän esiin, mutta epäkohta on ollut alaa seuraavien tiedossa vuosikausia. Yksityisiä palveluntuottajia valvotaan erityisen tarkkaan. Tyypillisesti ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen toimintaa valvoo kunta, jonka alueella toimipaikka sijaitsee, kaikki muut tilaajakunnat ja aluehallintovirasto tai Valvira. Lisäksi eri viranomaiset tapauskohtaisesti, kuten terveys- ja paloturvallisuusviranomaiset.

Lisäksi tietojeni mukaan yksityisten omat laatujärjestelmät ja näin myös omavalvonta on korkealla tasolla. Useimmilla yrityksillä on omavalvontajärjestelmän lisäksi myös sisäisiä ja ulkoisia auditointimenettelyitä.

Yksityisiin on kohdistunut viime vuosina myös median tekemää valvontaa. Yksittäiset epäonnistumiset on hanakasti nostettu uutisoinnin kärkeen ja periaatteesta yksityistä palvelutuotantoa vastustavat ovat ilakoineet näillä epäonnistumisilla. Nyt he ovat varsin hiljaa, kun julkisesta tuotannosta löytyy epäkohtia.

Minä olen aina pyrkinyt olemaan asettamatta yksityistä ja julkista palveluntuottajaa vastakkain. Tuottajatahosta riippumatta kummassakin pyritään tekemään töitä suurella sydämellä ja henkilöstö on sitoutunutta. Ei pidä siis riemuita siitä, että joku ei hoida hommiaan.

Yksityistä ja julkista hoivapalvelutuotantoa tulisi kuitenkin kohdella samalla tavalla. Hoidon tulee olla yhtä laadukasta ja turvallista. Jotta tietäisimme, että näin on, niitä pitäisi myös valvoa samalla intohimolla ja samoin menetelmin.

Sama koskee myös palvelutuotannon hintaa. Palveluiden hintojen tulisi olla aidosti vertailukelpoisia. Julkisen sektorin pitäisi pystyä laskemaan oman tuotantonsa kustannukset aidosti ja kaikki kustannuserät huomioiden. Yksityinen tähän kykenee.

Vuoden 2019 hoivakriisissä ei jäänyt sijaa puolustuspuheenvuoroille, vaan yksityistä tuotantoa ideologisesti vastustavien meteli nousi yli muiden. Hallituksen esitysluonnoksessa sote-uudistuksesta on selvästi käytetty tätä ilmapiiriä hyödyksi niistämällä esityksestä kaikki monituottajuuteen tähtäävät elementit.

Mutta juuri tämä Ylen uutinen konkretisoi sen, miksi järjestäminen ja tuottaminen pitäisi uudistuksessa ehdottomasti erottaa. Sama taho ei voi olla vastuussa tuotannosta ja sen valvonnasta.

Hallituksella on vielä mahdollisuus korjata linjaansa syyskuussa päättyvän lausuntokierroksen jälkeen. Ensinnäkin hallituksenkaan ei pidä asettaa julkista ja yksityistä tuotantoa vastakkain.

Toiseksi tarvitaan vahva julkinen järjestäjä. Sen ohjauksessa toimii aito monituottajamalli. Monituottajamalli tarkoittaa, että palveluita on tuottamassa sekä kaikenkokoisia yrityksiä, järjestöjä, että julkisia toimijoita. Asiakkaita ohjataan näihin kaikkiin tasapuolisesti ja ketään suosimatta. Vain terve kilpailu jalostaa – ja pitää laadun korkealla ja kustannukset kurissa.

Anssi Kujala

Anssi Kujala

Anssi Kujala on kokoomuksen ministeriryhmän erityisavustaja.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt