Palvelualojen työnantajat Palta vaatii ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista osaajapulasta kärsivillä tarvealoilla. Tekijöitä ei Suomesta löydy, ja saatavuusharkinta vaikeuttaa ulkomaisen työvoiman palkkaamista.
Noin kaksi kolmesta (63 %) Paltan kyselyyn vastanneesta palveluyrityksestä kertoo, että työvoimapula on tällä hetkellä erittäin merkittävä tai jokseenkin merkittävä este yrityksen kasvulle.
Sopivia osaajia löytyy Suomesta heikosti, ja 60 prosenttia vastaajista uskoo, että tarve ulkomaisille osaajille kasvaa yrityksessä seuraavien kahden vuoden aikana.
Osaajapulasta raportoivissa yrityksissä 42 prosentissa on pulaa suorittavan työn tekijöistä, 42 prosentissa erityisasiantuntijoista ja 16 prosentissa molemmista. Suurinta palveluyritysten työvoimapula on kyselyn mukaan informaatio- ja viestintäalalla, yritys- ja asiantuntijapalveluissa sekä viihteessä ja virkistyksessä.
– Työvoimapulasta kärsivät muun muassa turvallisuuspalvelut, mediatuotanto, muuttopalvelut, hiusala, arkkitehti-, insinööri- ja konsultointipalvelut sekä työvoimaa laajasti välittävä henkilöstöpalveluala. Suomessa näkyy myös vahvasti koko Eurooppaa ravisteleva kuljettajapula. Euroopassa on arviolta noin 400[nbsp]000 kuljettajan vajaus, ja Suomessakin pula kuljettajista on merkittävä, Paltan elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki sanoo.
Hänen mukaansa alakohtaiset suhdannetilanteet heijastuvat työvoiman tarpeeseen.
– Korona vaikuttaa yhä huomattavasti henkilöliikenteeseen ja matkanjärjestäjien toimintaan. Näillä aloilla myös uusien osaajien tarve on tällä hetkellä vähäisempää, mutta tilanne voi alojen elpyessä muuttua nopeastikin, kuten esimerkiksi viihteessä ja virkistyksessä on nähty, Rauhamäki sanoo tiedotteessa.
Paltan mukaan saatavuusharkinnasta tulisi luopua ainakin osaajapulasta laajasti kärsivillä tarvealoilla. Työvoimapulasta raportoivissa yrityksissä yli 40 prosentissa on pulaa juuri suorittavan työn tekijöistä, joita saatavuusharkinta koskee.
– Nykyisellään saatavuusharkinta ei toimi. Moniin saatavuusharkinnan piiriin kuuluviin töihin ei kerta kaikkiaan löydy sopivaa työvoimaa Suomesta, ja saatavuusharkinta vaikeuttaa merkittävästi sen hankkimista EU:n ulkopuolelta. Tämä taas on esteenä myös yritysten ja verotulojen kasvulle. Myös vakavasti epäsuhtaisen huoltosuhteemme korjaamiseen tarvitaan lisää työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa, Rauhamäki toteaa.
Lisäksi on huolehdittava siitä, että työperäisen maahanmuuton prosesseja saadaan aidosti nopeutettua muun muassa hallituksen jo tekemien päätösten mukaisesti.
Kansainvälisiä osaajia palvelualoille -kyselyssä kartoitettiin työvoiman saatavuutta ja työperäistä maahanmuuttoa. Kyselyyn vastasi 129 palveluyrityksen toimitus- tai henkilöstöjohtajaa aikavälillä 8.–12.11.2021. Kyselyyn vastasi jäseniä kaikilta Paltan edustamilta palvelutoimialoilta. Kyselyn otos ei ole tilastollisesti edustava, mutta tuloksia voi pitää suuntaa antavasti yleistettävinä.
