Kirgisialainen reservin upseeri Manas Mambetov kertoo Radio Free Europelle, kuinka hän taisteli palkkasotilaana Venäjän tukemien Itä-Ukrainan separatistien riveissä seitsemän kuukauden ajan Luhanskin alueella.
– Lähdin Itä-Ukrainaan 2014 elokuussa. Saavuin 17 muun kirgisialaisen kanssa. Solmin sopimuksen marraskuussa.
– Lähdin symbolisista syistä, koska isoisäni kuoli toisessa maailmansodassa vuonna 1941. Venäläiset televisiokanavat näyttivät kuvia hakaristeistä ja kertoivat fasistien ja natsien nostavan päätään alueella.
Manas Mambetov kertoo kuitenkin pettyneensä tilanteeseen saapumisensa jälkeen:
– Luulin, että siellä olisi fasisteja, mutta en nähnyt yhtäkään. Taistelimme Ukrainan armeijan sotilaita vastaan. Heidän joukossaan oli kyseenlaista ainesta Oikeasta sektorista ja Donbassin pataljoonasta. Nämä koostuvat vapaaehtoisista, äärikansallisista taistelijoista. Mutta fasisteja en nähnyt.
Hän pettyi vielä enemmän, kun hän näki venäläisjoukkojen saapuvan alueelle ja osallistuvan taisteluihin.
– Jokin liikahti sisälläni. Minulla oli yksi motiivi, eikä sille löytynyt katetta. Minulle selvisi, että kaikki oli pelkkää propagandaa.
Hänen mukaansa paikallisia separatistijoukkoja ja palkkasotureita korvataan yhä enemmän venäläisjoukoilla Itä-Ukrainassa ja alueelle toimitetaan entistä enemmän raskasta aseistusta.
– Separatistijoukot eivät kykene toimimaan Ukrainan hallituksen joukkoja vastaan yksin. Venäjän toimittamat raskaat aseet ovat ratkaisevassa roolissa. Venäläiset ovat voimakkaampia kuin ukrainalaiset.
Manas Mambetov kertoo venäläisjoukkojen olevan taisteluvalmiita yksiköitä, jotka on tuotu Etelä-Ossetiasta. He taistelivat Tšetšenian ensimmäisessä ja toisessa sodassa. Monet heistä ovat sopimussotilaita.
– Joukkoja lähetetään ajoittain paikalle, ja sitten heidät vedetään takaisin. Venäläiset kouluttavat separatisteja ja jättävät aseensa alueelle vetäytyessään.
