Planck-luotaimessa oli suomalaisen MilliLabin, VTT:n tietotekniikan johdolla kehitetty herkkä ja erittäin suuritaajuinen vastaanotin. LEHTIKUVA / JAAKKO AVIKAINEN

Suomalaiset palkittiin kosmisen säteilyn tutkimisesta

Gruber-palkinto myönnettiin maailmankaikkeuden kosmisen mikroaaltotaustasäteilyn kartoituksesta Planck-satelliitilla.

Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Planck-konsortio on saanut tämän vuoden Gruber-palkinnon maailmankaikkeuden kosmisen mikroaaltotaustasäteilyn lämpötilan ja polarisaation kartoituksesta Planck-satelliitilla vuosina 2009-2013. Joukossa on mukana suomalaisia tutkijoita.

Vuonna 2009 laukaistu ESA:n tutkimussatelliitin tärkeimpänä tehtävänä oli mitata varhaisessa maailmankaikkeudessa syntynyttä kosmista taustasäteilyä. Satelliitin mittaustulosten avulla voidaan arvioida yhä tarkemmin maailmankaikkeuden syntyä, ikää, ainekoostumusta sekä geometriaa. Esimerkiksi maailmankaikkeuden iäksi tarkentui 13,8 miljardia vuotta.

VTT:n ja TKK:n omistama MilliLab vastasi Insinööritoimisto Ylisen kanssa herkän radiovastaanottimen rakentamisesta satelliittiin. Suomesta projektiin osallistuivat myös Helsingin yliopiston yliopiston fysiikan laitos, TKK:n Metsähovin radiotutkimusasema ja Turun yliopisto.

VTT:ltä palkittujen joukossa on erikoistutkija Jussi Varis, ja myös JoyHaptics Oy:n toimitusjohtaja Jussi Tuovisella on VTT-tausta.

– Planck-satelliitin vaativiin oloihin kehitetty avaruusteknologia vie eteenpäin myös maanpäällisen teknologian kehitystä, sillä avaruuteen kehitetty osaaminen löytää usein tiensä myös kuluttajatuotteisiin, kuten uusiin 5G-laitteisiin ja älypuhelimiin, Varis kertoo VTT:n tiedotteessa.

Planck piti sisällään VTT:n johdolla kehitetyn maailman herkimmän radiovastaanottimen, joka toimi 70 gigahertsin taajuudella moitteettomasti luotaimen laukaisusta sen toiminnan lopettamiseen asti, mikä oli kaksi kertaa pitempään kuin alun perin arvioitiin.

Varis pitää saatua tunnustusta erittäin merkittävänä ja sen myötä pääsyä hyvin arvovaltaiseen seuraan. Tieteellisissä satelliittihankkeissa instrumenttien rakentajat jäävät usein vähäisemmälle huomiolle, sillä päätavoite on yleensä tieteellisissä tuloksissa.

– Planck-projekti otti elämästäni kymmenisen vuotta lähes kokoaikaisesti ja oli hyvin vaativa. Olenkin hyvin kiitollinen Gruber-säätiön palkinnosta, Varis toteaa.

Johtaja Tauno Vähä-Heikkilän mukaan Planck on ollut VTT:lle erittäin mielenkiintoinen hanke niin huippusuorituskyvyn teknologian kuin tieteellisten tulostenkin näkökulmista.

– Siinä kehitettyä millimetriaaltoalueen integroitujen piirien kehitysosaamista on viime vuosina hyödynnetty laajasti maanpäällisten 5G-tietoliikennelaitteiden kehittämisessä. Millimetriaaltoalueen avaruuslaiteosaamista sovelletaan parhaillaan myös seuraavan sukupolven sääsatelliittien radiometreihin, ja Planckin 70 GHz taajuusalueesta on tähän mennessä noustu jo 300 GHz:iin, hän kertoo.

Radiovastaanottimen kehittämiseen osallistui 15 suomalaista tutkijaa VTT:n ja Aalto-yliopiston MilliLab-tutkimuslaboratorion johdolla. Tuovinen toimi silloisena MilliLabin johtajana ja tutkimusprofessorina.

Suomesta hankkeeseen osallistuivat VTT, Aalto-yliopiston Metsähovin radiotutkimusasema, DA-Design Oy, Helsingin yliopisto ja Turun yliopiston Tuorlan Observatorio. Hankkeen rahoittamiseen osallistuivat VTT:n lisäksi Tekes ja Suomen Akatemia.

Palkinto jaetaan Wienissä maanantai-iltana.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt