X
SULJE MAINOS
Vähiten eroa naisten ja miesten mediaanipalkoissa oli tutkijakoulutusasteella. LEHTIKUVA/RITVA SILTALAHTI

Palkansaajien mediaaniansio 3217 euroa kuukaudessa

Miesvaltaisilla aloilla oli keskimäärin korkeampi palkkataso.

Kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden mediaani oli viime vuonna 3217 euroa kuukaudessa, kertoo Tilastokeskuksen palkkarakennetilasto. Koulutusasteittain tarkasteltuna suurimmat kokonaisansiot olivat tutkijakoulutusasteen suorittaneilla palkansaajilla, 5057 euroa.

Kokonaisansiot sisältävät säännöllisen työajan palkan lisäksi kaikki palkanlisät ja luontoisedut, mutta eivät kertaluontoisesti maksettavia palkaneriä kuten tulospalkkioita tai lomarahoja.

Korkeampi koulutusaste tuotti keskimäärin suuremman palkan kuin alempi koulutusaste. Koulutusaste kuvaa koulutuksen pituutta ja tavoitetasoa. Pitkäaikaisempi koulutus tarkoittaa yleensä myös korkeampaa koulutusastetta.

Kaikilla koulutusasteen päätasoilla ylemmästä perusasteesta tutkijakoulutusasteeseen miesten mediaanipalkka ylitti naisten mediaanipalkan koulutusasteesta riippuen noin 10-30 prosenttia.

Vähiten eroa naisten ja miesten mediaanipalkoissa oli tutkijakoulutusasteella. Suurin ero mediaanipalkoissa oli alimman korkea-asteen eli opistotason tutkinnon suorittaneilla. Tämän koulutusasteen yleisin ryhmä oli opistoasteen liiketalouden ja markkinoinnin merkonomi -tutkinnon suorittaneet.

Eri suuruinen palkkataso saman koulutusasteen suorittaneiden miesten ja naisten välillä johtuu Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi siitä, että miehet ja naiset suorittavat tutkintonsa eri aloilta. Koulutusasteen lisäksi koulutusala ja suoritettu tutkinto vaikuttavat palkkaan.

Eri koulutusaloilta ja tutkinnoista suunnataan tyypillisesti erilaisiin tehtäviin, toimialoille ja sektoreille. Kokonaisansioiden eroihin sukupuolten välillä vaikuttaa myös muut tekijät, kuten työuran pituus tai työaikaan liittyvien lisien ja ylityön määrä.

Miesvaltaisilla aloilla keskimäärin korkeampi palkkataso

Miesten suosimilla tutkinnoilla päästiin keskimäärin korkeampaan palkkatasoon kuin naisten suosimilla tutkinnoilla. Esimerkiksi alemman korkeakouluasteen – sisältää ammatillisen korkea-asteen, ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot – tutkinnon suorittaneiden mediaaniansioissa näkyy selkeä nouseva trendi sen mukaan, miten suuri osuus tietyn tutkinnon suorittaneista on miehiä.

Tutkinnot, joiden suorittaneista miesten osuus oli yli 80 prosenttia, olivat valtaosin eri alojen insinööritutkintoja. Naisvaltaisilta aloilta tyypillisiä tutkintoja olivat esimerkiksi sosionomin ja terveydenhoitajan tutkinnot. Samansuuntainen korrelaatio miesten osuuden ja palkan välillä oli havaittavissa kaikilla koulutusasteilla perusasteen jälkeen.

Sellaisia tutkintoja, joiden suorittaneista miesten ja naisten osuus on tasainen, olivat esimerkiksi ympäristötekniikan insinöörin ja ensihoitajan tutkinnot. Miesten ansiot olivat ympäristötekniikan insinööreillä kahdeksan prosenttia ja ensihoitajilla kuusi prosenttia saman tutkinnon suorittaneiden naisten ansioita korkeammat.

Näiden tutkintojen osalta naisten ja miesten palkkaero oli huomattavasti pienempi kuin kaikkien alemman korkeakouluasteen suorittaneiden keskimääräinen 31 prosentin palkkaero. Kaikilla koulutusasteilla naisten ja miesten palkkaero oli selvästi pienempi saman tutkinnon suorittaneiden kesken kuin koulutusasteen sisällä.

Tilastokeskuksen vuoden 2020 palkkarakennetilasto kuvaa noin 1,4 miljoonan kokoaikaisen palkansaajan ansiotietoja ja yhteensä 1,7 miljoonan koko- ja osa-aikaisen ansiotietoja. Palkkarakennetilasto kuvaa julkisen sektorin osalta kaikkia ja yksityisen sektorin osalta yli viiden hengen yrityksissä työskenteleviä palkansaajia. Tilaston ulkopuolelle jää yksityisen sektorin yritysten ylin johto.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt