Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Palkansaajien johtaja: Kun vienti vetää, menoja voidaan laittaa kuriin

Elina Pylkkäsen mukaan investoinnit koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen olisi saatava viipymättä käyntiin.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja, taloustieteilijä Elina Pylkkänen muistuttaa, että koronaa ei ole vielä voitettu, ja rokottaminen etenee hitaasti.

– Sen vuoksi pitää edelleenkin elvyttää ja olla valppaana pandemian kuriin saamiseksi, Elina Pylkkänen toteaa Verkkouutisille.

Hänen mielestään Sanna Marinin (sd.) hallituksen puolivälitarkastelussa huhtikuussa tulisi kuitenkin katsoa myös koronan jälkeiseen vaiheeseen, alkaa se sitten tämän vuoden toisella puoliskolla tai vasta ensi vuonna.

– Aikaisintaan vasta ensi vuoden puolella voidaan alkaa tehdä toimenpiteitä velkasuhteen vakauttamisen eteen. Kun vienti lähtee vetämään ja kotimainen kulutuskysyntä lähtee vauhtiin, voimme alkaa laittaa menoja kuriin, ainakin yritysten kriisiavun, elvytyksen ja työttömyyskorvausten osalta, Pylkkänen näkee.

Veroja kertyy kasvun myötä enemmän, eikä Pylkkäsen mielestä siinä vaiheessa kannata korottaa eikä keventää veroja.

– Menot pienenevät ja tulot kasvavat itsestään kasvun myötä.

Investoinnit tuottavat parhaan kasvubuustin

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan mukaan taloustieteelliset tutkimukset osoittavat, että julkisen sektorin tekemät investoinnit ovat makrotaloudellisilta kerrannaisvaikutuksiltaan tehokkaimmat elvyttämistavat, joilla voidaan kasvattaa sekä tuotantoa että työllisyyttä.

– Julkisten palvelujen lisääminen tai välittömien tai välillisten verojen keventäminen eivät tuo yhtä hyvää kasvubuustia talouteen tai työllisyyden kasvua kuin investoinnit tuovat tutkimusten mukaan, Pylkkänen kertoo.

Näin sosiaaliturvapuolella saataisiin säästöjä

Jos julkisen talouden tulot riittävät menojen kattamiseen, velkaa ei tarvitse ottaa.

– Tätä balanssia pitää hakea sekä menojen karsimisesta että tulojen kasvattamisesta. Menosäästöjä saadaan, kun esimerkiksi julkista hallintoa tehostetaan, Pylkkänen näkee.

Pylkkänen ottaa esimerkiksi verohallinnon, joka on pystynyt alentamaan toimintansa kustannuksia jo usean vuoden ajan korvaamalla poistuvaa työvoimaa ohjelmistorobotiikalla.

– Myös sosiaaliturvapuolella voitaisiin tehdä samanlaista tehostamista. Onhan meillä otettu käyttöön tulorekisteri, jonka avulla etuuksien jakaminen olisi hallinnollisesti keveämpää eli halvempaa, Pylkkänen huomauttaa.

Tulopuolen kohennusta voidaan Pylkkäsen mukaan tehdä pikemminkin veropohjaa laajentamalla kuin veroasteita nostamalla.

– Meillä voitaisiin verottaa esimerkiksi kaivostoiminnan malmien tai muiden ehtyvien luonnonvarojen hyödyntämistä, Pylkkänen ehdottaa.

Investoinnit saatava käyntiin viipymättä

Huhtikuun kehysriihessä hallituksen pitäisi Pylkkäsen mukaan konkretisoida Suomen kestävän kasvun ohjelman toimenpiteet EU:ssa asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja toimeenpanna suunnitellut investointikokonaisuudet ja uudistukset EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksella.

– Tässä suhdannetilanteessa olisi viipymättä saatettava käyntiin investointeja, jotka aikaansaavat pitkän aikavälin kasvupotentiaalia Suomessa. Erityisesti panostamalla koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehittelyyn, Pylkkänen korostaa.

Hän huomauttaa, että koulutuksesta saatava osaamispääoma ja hyöty saavutetaan vasta muutamien vuosien kuluttua, joten satsaukset on tehtävä heti.

Investoinnit tutkimukseen ja tuotekehittelyyn avaavat puolestaan mahdollisuuksia vientihyödykekirjon laajentamiseen ja viennin jalostusarvon kasvattamiseen.

– Nämä hyödyt saadaan mahdollisesti jo lyhyelläkin aikavälillä.

Pylkkänen toteaa, että pitkäjänteinen ja ennustettava politiikka luo vakaan toimintaympäristön talouden toimijoille eli kotitalouksille ja yrityksille, mikä rohkaisee myös kansainvälisiä toimijoita tekemään investointeja.

– Poukkoilevaa talouspolitiikkaa tulee välttää, jotta talouden toimijat eivät kokisi epävarmuutta julkisen vallan taholta, Pylkkänen neuvoo.

LUE MYÖS:

Etlan johtaja: Leikkauslista ensi vuodelle, jos ei työllisyys kasva

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt