Suomi toimii EU:n neuvoston puheenjohtajana 1.7.–31.12.2019. LEHTIKUVA / AFP Guido Kirchner

Sinuhe Wallinheimo: Paljon pelissä EU:n johtokaudella

Suomi saa olla tarkkana.

Suomen jäsenyys Euroopan unionissa täyttää ensi vuoden alussa 25 vuotta. Sitä ennen Suomi toimii kolmatta kertaa unionin puheenjohtajamaana. Lähtökohdat tähän puheenjohtajakauteen ovat kaikkea muuta kuin helpot.

Akuutteja tehtäviä on kolme.

Ensimmäinen vaativa rasti on Brexit. Ensimmäistä kertaa EU:n historiassa yksi jäsenmaa jättää unionin. Jos Suomen tuoretta Eurooppa-ministeri Tytti Tuppuraista on uskominen, todennäköisesti tapahtuu ilman erosopimusta. Suomen tehtävänä tässä on minimoida siitä Suomelle ja koko EU:lle aiheutuvat vahingot sekä edistää EU:n yhtenäisyyttä.

Silti vaikutukset myös meidän elinkeinoelämässä tulevat olemaan suuret. Suomesta löytyy noin 15 000 yritystä, jotka käyvät kauppaa Iso-Britannian kanssa. Kovan Brexitin toteutuessa jokainen näistä yrityksistä joutuvat sopeutumaan uuteen tullilliseen todellisuuteen. Tämän iskun vaimentamisessa tarvitaan myös suomalaisten viranomaisten apua.

Toinen, tulevien vuosien kannalta merkittävin, vääntö nähdään unionin tulevasta rahoituskehyksestä vuosille 2021-27. Kyseessä on käytännössä niistä rahoitusvälineistä, joilla koko unionin yhteiset politiikat pyörivät tieteestä, tutkimuksesta ja liikenteestä, maatalouteen puolustusyhteistyöhön ja ulkosuhteisiin saakka.

Tätä taustaa vasten on ollut huolestuttavaa huomata, kuinka vähäistä kansallinen keskustelumme tästä aiheesta on ollut viimeisten vuosien aikana. Vaikeita kansallisia kysymyksiä tässä on monia, kuten vaikkapa se, miten kotimaisen ruoantuotannon edellytyksistä pidetään huolta tilanteessa, jossa maatalouden saamat tuet ovat joka tapauksessa alentumassa?

Kokoomuksen linja rahoituskehyskysymyksessä on ollut selkeä ja linjakas. Haluamme rahoituskehyksen, jonka suuruutta pitää arvioida ensisijaisesti sen sisällön kautta. Lisää resursseja tarvitaan niin arjen turvallisuuteen ml. muuttoliikkeen hallinta ja puolustusyhteistyö sekä tutkimukseen, kehitykseen ja uusiin innovaatioihin. Sillä tuetaan koko Euroopan talouskasvua, työllisyyttä ja osaamista entistä vaativimmilla globaaleilla markkinoilla.

Kolmas tärkeä seikka on EU:n yhtenäisyyden vahvistaminen. Brexit murtaa uudella tavalla Euroopan yhtenäisyyttä. Rahoituskehysneuvotteluissa erimielisyydet ovat esillä. Unionin suurimpia haasteita on yhteisen arvopohjan mureneminen sisältäpäin. On jäsenmaita, jotka eivät jaa arvopohjaa, kuten oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia.

Rahoituksen kytkeminen oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen on ollut kokoomuksen linja pitkään. Vuonna 2013 Kataisen hallituksen ulkoministeri Erkki Tuomioja lähetti kirjeen komissiolle, jossa esitettiin tarve luoda mekanismi turvaamaan EU:n perusarvojen kunnioittaminen jäsenvaltioissa. Viime vaalikaudella kokoomuksen ministerit edistivät aktiivisesti EU-rahoituksen saamisen sitomista oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Tämä onkin yksi hallituksen puheenjohtajakauden tavoitteista. On hienoa huomata, että hallitus jatkaa pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen aloitteen edistämistä.

Tarkkana Suomi saa olla myös sen puheenjohtajuuskaudella käynnistyvän laajentumisen kanssa. Jäsenyysprosessien odotetaan käynnistyvän Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa. Erityisen tärkeää uusissa laajentumisissa on pitää huoli siitä, että uusien jäsenmaiden käsitys ja käytännöt sopivat yhteen eurooppalaisen oikeusvaltiokäsityksen kanssa.

Suomella siis on paljon pelissä tässä EU-puheenjohtajuuskaudessa. Puolen vuoden päästä tiedämme paremmin, miten urakasta selvisimme. Paras EU-jäsenyytemme 25-vuotislahja olisi puheenjohtajuus, joka monilla eri asioilla vahvistaisi niin EU:ta kuin Suomea yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa.

Sinuhe Wallinheimo

Sinuhe Wallinheimo

Sinuhe Wallinheimo on kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt