Eduskunta sai torstaina käsiteltäväkseen kansalaisaloitteen, joka ajaa ruotsin opiskelemisen vapaaehtoisuutta.
Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) puolustaa ruotsin opiskelun pakollisuutta.
– On hyvä, että keskustelemme tästä kysymyksestä nyt hiukan laajemmin kuin vain koulutuspoliittisena kysymyksenä, Kiuru huomautti.
Hänen mukaansa aloite on ennen kaikkea perustuslaillinen kysymys: jokaiselle on perustuslain mukaan luotava tasavertaiset edellytykset elää suomalaisessa yhteiskunnassa.
Ensimmäisen puheenvuoron aloitteen lähetekeskustelussa pitäneen kokoomuksen Pauli Kiurun mielestä aloite ei ole ristiriidassa perustuslain kanssa. Hänen mielestään ruotsin opiskelun valinnaisuus ei vaarantaisi myöskään palveluiden saamista omalla äidinkielellään.
– Valinnaisuus ei tarkoita sitä, että ruotsin kielen opetus loppuisi kouluistamme, Pauli Kiuru sanoi.
Myös oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) puolusti toista kotimaista.
– Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi, Henriksson muistutti.
– Katson, että jokaisella tulisi olla oikeus oppia myös toista kansalliskieltä.
Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.) oli huolissaan monipuolisesta kielten opiskelusta.
– Aloitamme kielten opiskelun aivan liian myöhään, emmekä hyödynnä lasten herkkyyskausia kielten opiskelussa, Vahasalo sanoi.
– Esimerkiksi Venäjää voi jo nykyisellään lukea vaikka joka päivä. Mikään säädös ei sitä kiellä.
Hän toivoi, että vastakkainasettelu ruotsin ja muiden kielten opiskelun välillä lopetettaisiin.
Kokoomuksen Pauli Kiuru sanoi kannattavansa kansalaisaloitetta ja toivovansa, että kansanedustajat saavat äänestää mahdollisessa äänestyksessä omantuntonsa mukaan.
Muutos2011-ryhmän James Hirvisaari totesi, ettei pakollinen ruotsin opiskelu ole taannut sen laajaa osaamista Suomessa.
– Tulokset eivät ole mairittelevia. Kuka pystyi katsomaan ruotsinkielistä vaalitenttiä ilman myötähäpeän tunnetta, Hirvisaari kysyi.
Perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lernerin mukaan Suomessa olisi opiskeltava kieliä, joista on hyötyä esimerkiksi kansainvälisessä kaupassa. Hänen mielestään ruotsin opiskelu on resurssien tuhlaamista. Hän laittaisi oppilaat lukemaan ruotsin sijasta esimerkiksi kiinaa.
RKP:n Stefan Wallinin mielestä kansalaisaloite tarjoaa mahdollisuuden keskustella yleissivistävän koulutuksen merkityksestä laajemmin. Hän huomautti aloitteen kannattajille, että Ruotsi on yhä Suomen tärkein kauppakumppani.
– En ole koskaan tavannut ihmistä, joka valittaisi sitä että hän osaa tai ymmärtää liian montaa kieltä, Wallin sanoi.
Wallin totesi ottavansa keskustelun pakkoruotsista myös henkilökohtaisesti.
– Pyrkimykset heikentää ruotsin opiskelua koulussa osuvat varsin arkaan paikkaan, hän sanoi.
Hän tivasi ruotsin opiskelun vastustajilta, miltä näistä tuntuisi, jos joku aloittaisi määrätietoisen kampanjan suomen kielen opiskelun vastustamiseksi.
RKP:n Christina Gestrin muistutti, että ilman Ruotsia Suomi olisi ”geopoliittisesti kovin yksinään”.
