Liian laimeat vastatoimet voisivat osoittautua Andrew A. Michtan mielestä kohtalokkaiksi. Venäjän Yhdysvalloille ja Natolle viime viikkojen aikana esittämät vaatimukset saattavat olla amerikkalaisasiantuntija Andrew A. Michtan mukaan hämäystä, venäläisittäin maskirovkaa. Hän pitää mahdollisena, että presidentti Vladimir Putin on jo päättänyt laajentaa Ukrainan vastaisia sotatoimia ja pyrkii vaatimuksillaan vierittämään vastuun uudesta hyökkäyksestä lännen niskoille.
Michta on George C. Marshall European Center -instituutin kansainvälisten suhteiden laitoksen dekaani ja entinen Yhdysvaltain laivastoakatemian professori.
Jos Kremlin esittämillä vaatimuksilla on jokin suurempi tavoite, se on hänen mukaansa lännen nöyryyttäminen ja eripuran synnyttäminen Naton sisälle.
– On ratkaisevan tärkeää pohtia, mitä voi tapahtua, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan, ja ellemme ala pohtia tämän kriisin vaikutuksia pitkällä aikavälillä, hän kirjoittaa 1945-verkkolehdessä.
Mikäli uusi hyökkäys Ukrainaan toteutuu, lännellä on Michtan mukaan yhdestoista hetki käsittää, että Venäjä pyrkii jakamaan Euroopan uudelleen etupiireihin ja ulottamaan vaikutusvaltansa jopa Naton itäisiin jäsenmaihin.
– Jos länsi vihdoin tunnistaa tämän välittömän uhan, paras mahdollinen seurannaisvaikutus olisi Naton eurooppalaisten jäsenmaiden uudelleenvarustelu ja Yhdysvaltojen sotilaallisen läsnäolon
vahvistaminen itäisellä sivustalla, mikä tarkoittaisi muun muassa pysyvien tukikohtien perustamista Puolaan ja Romaniaan, hän toteaa.
Lisäksi lännen on oltava hänen mielestään valmis koventamaan merkittävästi Venäjälle asettamiaan pakotteita esimerkiksi sulkemalla se ulos SWIFT-maksujenvälitysjärjestelmästä. Ukrainalle olisi myös annettava vahva tuki puolustustaistelussaan maan suvereniteettia uhkaavaa hyökkääjää vastaan.
Edessä ratkaisevat hetket
Pahin virhe, jonka länsi voisi vallitsevassa tilanteessa tehdä, olisi Michtan mukaan uusi kierros paheksuvia lausuntoja ja hampaattomia pakotteita. Sellaiset olisivat hänen mukaansa omiaan vain vahvistamaan Putinin käsitystä, että Eurooppa on liian heikko kyetäkseen vastustamaan Venäjää.
Jos Venäjä hyökkää uudelleen Ukrainaan ja lännen vastatoimet jäävät laimeiksi, Michta arvioi Euroopan turvallisuuden heikkenevän dramaattisesti. Venäjän ja lännen kilpailu siirtyisi Itä-
Euroopasta Keski-Eurooppaan, ja Putin saattaisi seuraavaksi vaatia Baltian maiden tosiasiallista neutralointia sekä Naton vähintäänkin osittaista vetäytymistä Itämeren ja Mustanmeren väliseltä alueelta, erityisesti Puolasta ja Romaniasta.
– Edellä kuvattu pahin mahdollinen skenaario ei ole niin kaukaa haettu kuin miltä se saattaa vaikuttaa. Se perustuu Venäjän imperialismin historiallisiin toimintamalleihin, joiden juuret
ulottuvat kolmen vuosisadan taa, Michta sanoo.
– Putin tuntuu uskovan, että hän voi menestyksekkäästi palata menneisyyteen luomalla Eurooppaan uuden suurvaltojen välisen järjestelyn, jota yhä enemmän eksistentiaaliseen kilpailuun Kiinan kanssa keskittynyt Yhdysvallat ei kykene estämään, hän toteaa.
– Lähestymme siis nopeasti tilannetta, jossa kriisi Itä-Euroopassa ja eritoten Ukrainan kohtalo voivat muodostua Euroopan turvallisuuden ja siten myös sen poliittisen tulevaisuuden kannalta ratkaiseviksi, hän varoittaa.
