Kansalaispuolueen kansanedustaja Paavo Väyrynen kuvailee uudessa kirjassaan Terve Suomi, miten hän yritti keskustan puoluevaltuuston puheenjohtajaksi tämänvuotisen Sotkamon puoluekokouksen alla.
Asian ytimessä oli sääntömuutosehdotus valinnan siirtämisestä puoluevaltuustolta puoluekokoukselle. Sen puolesta lobanneen Väyrysen mukaan puoluejohtaja Juha Sipilä kertoi itsensä ja Katri Kulmunin puoluejohdossa lämmenneen ajatukselle, mutta muut olivat nihkeämpiä. Väyrynen on julkistanut viestinvaihtoaan sääntömuutoksesta Sipilän kanssa.
”Huomenta! Kiitokset illan viestistä. Minun kannaltani lopputulos ratkaisee. Valinta puoluevaltuuston pj:ksi Sotkamossa avaisi mahdollisuuden palata Keskustan toimintaan”, Väyrynen viestitti.
Ehdotus kaatui keskustan valmistelussa.
”Sipilä kysyi, eikö tilanne voitaisi sopia kunniapuheenjohtajuuden kautta. Hän huomautti, että oli puoluekokousaloitteita sen pois ottamisesta. Hän esitti, että hän voisi Sotkamossa sanoa puhujapöntöstä, että olimme sopineet Kansalaispuolueen syntyyn liittyvät erimielisyytemme ja paiskanneet kättä”, Väyrynen kirjoittaa.
Väyrynen oli vastannut, että ”en ymmärrä esittämääsi, enkä voi tietenkään tarttua ehdotukseesi”.
– Tapaaminen Juha Sipilän kanssa ja sen jälkeen läpikäyty prosessi oli hämmentävä kokemus. Se osoitti kouriintuntuvalla tavalla, että Sipilä ei johda puoluetta. Sipilälle oli tarjolla ratkaisu, jolla puolue olisi voinut välttää murskatappion eduskuntavaaleissa ja tavoitella johtavan hallituspuolueen asemaa, Paavo Väyrynen kirjoittaa.
– Puheenjohtaja olisi voinut oman piirijärjestönsä puoluekokousaloitteeseen nojautuen ajaa läpi tämän ratkaisun. Hän kuitenkin vain ”varovasti tunnusteli ihmisten ajatuksia”. Ketä ovat nämä ”ihmiset”? Ketkä kuuluvat siihen joukkueeseen, joka puoluetta tosiasiallisesti johtaa?
”Heille riittää pien-Keskusta”
Paavo Väyrysen mukaan kyseessä ovat keskustassa valtaan Lahden puoluekokouksessa 2010 nousseet liberaalit, jotka nostivat myös Juha Sipilän puheenjohtajaksi 2012.
”Kesästä 2015 alkaen totuus alkoi paljastua. Sipilä nojautuu siihen liberaalien johtamaan joukkueeseen, jonka tuella hän tuli aikanaan valituksi.
Perinteisen keskusta-aatteen kannattajat on työnnetty sivuun. Pettymys heidän keskuudessaan on suuri.
Useimmat eivät halua asettua ehdolle ensi kevään eduskuntavaaleissa. Edessä olisi vaalitappio ja ehkä oman eduskuntapaikan menettäminen. Vaalien jälkeen puolue on oppositiossa ja liberaalit valtaavat johtopaikat samaan tapaan kuin vuosina 2011 ja 2015.
Liberaalit eivät näytä välittävän siitä, kuinka puolueen käy. He ovat lähellä Kokoomusta. Heille riittää pien-Keskusta, joka toimii Kokoomuksen apupuolueena”, Paavo Väyrynen kirjoittaa kirjassaan.
”Keskustan johto teki pahan virheen, kun se muodosti hallituksen Kokoomuksen kanssa ja kun se valitsi puolueen omaan ministeriryhmään vain Kokoomusta lähellä olleita liberaaleja.
Hallitukseen kuitenkin otettiin Kokoomus, joka pääsi avainasemaan, kun Keskustasta mukaan tuli vain sitä lähellä olevia liberaaleja”, Väyrynen myös toteaa.
