Verkkouutiset

Paavo Lipponen Ylellä: Venäjä-vastaisuutta on turhan paljon esillä

Entisen pääministerin mukaan mediassa esiintyy asenteellista uutisointia Venäjästä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Entinen pääministeri ja Sdp:n puheenjohtaja Paavo Lipponen pitää Suomen linjaa selkeänä Venäjän pakotteiden osalta.

– Suomi on Euroopan unionin jäsen ja olemme osa länttä. Me emme ole heikko lenkki tai valita sanktioista, Lipponen totesi Ylen Ykkösaamun haastattelussa.

Lipponen muistutti, että Suomi on tuominnut Krimin miehityksen ja Venäjän toimet Itä-Ukrainassa. Hänen mielestään mediassa esiintyy kuitenkin jopa liikaa Venäjä-vastaisuutta.

– Sanktioissa olemme mukana. Mutta sellainen asenteellinen Venäjä-vastaisuus ei ole viisasta, ja sitä on nyt vähän turhan paljon esillä. Pitää olla rauhallinen ja luja samanaikaisesti, hän totesi.

Lipponen ei näe ristiriitaa talouspakotteiden ja Nord Stream 2 –kaasuputkihankkeen välillä. Yhdysvallat on arvostellut hanketta sekä Euroopan ja erityisesti Saksan riippuvuutta venäläisestä maakaasusta.

– Puhutaan siitä, että tälla tavalla tullaan Venäjästä riippuvaiseksi. Eiköstä se Venäjä ole riippuvainen siitä, että se voi viedä öljyä ja kaasua?

Lipponen on toiminut Itämeren kaasuputkihankkeiden konsulttina.

– Tässähän on kyse siitä, että Saksalle on elintärkeä etu, että se voi tuoda kaasua. Samaan aikaan vaaditaan kuitenkin, että Ukrainan kautta pitää tulla niin paljon kaasua kuin tällä hetkellä, mikä vastaa lähelle vanhaa ja uutta Itämeren putkea. Tässä kaasukeskustelussa on hieman tällaista kummallista logiikkaa, hän kommentoi.

– Kaasuasiassa pitäisi myös arvostaa sitä mitä unionissa on saavutettu, eli yhteiset kaasusisämarkkinat. Se tarkoittaa sitä, että hinta määräytyy markkinoilla. Ei sitä Gazprom voi sanella.

Lipponen kommentoi ohjelmassa myös puolustus-, ulko- ja sisäministeriöiden toimeksiannosta tehtyä Voiman Venäjä -raporttia, jonka mukaan Suomi voi joutua entistä kovemman painostuksen kohteeksi. Raportti julkaistiin tällä viikolla.

– Suomen suhteen Venäjällä on perinteisesti sellainen asenne, että suhteita halutaan hoitaa kahdenvälisesti. Suomi sen sijaan lähtee siitä, että meillä on kahdenväliset suhteet, mutta olemme myös EU:n jäsen. Unioni on koko ajan läsnä keskusteluissa, mitä Venäjän kanssa käydään. Se saattaa olla joillekin Venäjällä vaikea ymmärtää.

Raportin mukaan Venäjän tavoitteena on heikentää Natoa ja EU:ta.

– Ei tässä oikeastaan ole niin paljoa uutta, etteikö tämä olisi ollut läsnä koko ajan.

– Venäjän politiikka on ollut hyvin vahvasti voimalla demonstrointia. Mutta ei tämän tarvitse meitä horjuttaa. Hyvin ovat pärjänneet meidän presidentit tässä asiassa, Lipponen sanoi.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)