X
SULJE MAINOS
Kirjoittajan mukaan uusilla kunnanvaltuutetuilla on vähäinen kriisitietoisuus. Muonion kunnantalon valtuustosalin nuija. LEHTIKUVA / OTTO PONTO

Heljä Misukka: Päättäjien ei kannata itse sammuttaa valoja

Useampi kuin joka kolmas Suomen koululaisista asuu yhdeksässä suurimmassa kaupungissa.

Samaan aikaan kun asutus keskittyy yhä vahvemmin suurimpiin kuntiin, monissa kunnissa väestön ennakoidaan vähenevän rajusti. Jo nyt 36 prosenttia kaikista Suomen koululaisista asuu yhdeksässä suurimmassa kaupungissa. Vieraskielisistä oppilaista puolet asuu pääkaupunkiseudulla. Joissakin kunnissa oppilaiden määrä vähenee jopa kolmanneksella tulevien vuosien aikana. Kaikkiaan väestöennusteen perusteella Suomessa on vuonna 2040 peräti 100 000 peruskoululaista vähemmän kuin nyt.

Vaikka olemme nähneet näitä lukuja jo vuosien ajan, tuntuu kriisitietoisuus joskus olevan edelleen vähäinen uusien kuntavaltuutettujen keskuudessa. Paha uni ei kuitenkaan mene pois sulkemalla silmät. Negatiivinen väestökehitys yhdessä soteuudistuksen vaikutusten kanssa on mielenkiintoinen yhtälö. Kuntien tulot vähenevät merkittävästi sote-tehtävien siirtyessä hyvinvointialueille. Selvästi suurimmaksi tehtäväalueeksi jää varhaiskasvatus ja perusopetus. Mutta jos lapsia ei juurikaan enää ole, mistä valtuustot sitten päättävät?

Valtionhallinnossa valmistautuminen uuteen tilanteeseen on jo meneillään. Valtiovarainministeriö on selvittänyt kuntien rahoitusjärjestelmän toimivuutta ja johtopäätös on, että nykyinen järjestelmä toimii kyllä hyvin, jos mikään ei muutu. Mutta jos rahoitusjärjestelmä ei muutu, supistuvissa kunnissa ja suurissa kasvavissa kaupungeissa on puolestaan tiedossa ongelmia. Opetus- ja kulttuuriministeriö on jo aloittanut virkamiesvoimin valmistautumaan sivistystoimen rahoitusjärjestelmän rukkaamiseen.

Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmällä rahoitetaan soten jälkeen nimenomaan varhaiskasvatusta ja perusopetusta. Opetus- ja kulttuuritoimen osuus kuntien menoista kasvaa Kuntaliiton mukaan 31 prosentista 58 prosenttiin. Erillisiä avustuksia niihin on kohdennettu tällä vaalikaudella varsin runsaasti, mutta perusrahoituksen tason noston perään huutaa nyt koko kenttä.

Uusien kuntapäättäjien kuherruskuukauden pitäisi siis olla jo ohi ja vastauksia on etsittävä monenlaisiin haasteisiin, kuten koronan jäljistä selviämiseen, henkilöstön saatavuuteen, talouden ja ympäristön kestävyyteen, ikärakenteen muutokseen sekä yhdenvertaisten, laadukkaiden palvelujen tuottamiseen.

Ilahduttavasti monet kunnat ovat jo analysoineet vahvuutensa ja tehneet strategisia, tulevaisuuteen tähtääviä valintoja. Tilastot ja ennusteet ovat vain ennusteita, tulevaisuus tehdään tietoisilla teoilla. Esimerkiksi Imatran lapsimyönteinen politiikka ja uusi puukoulu on kääntänyt väestöennusteet päälaelleen.

Hiljattain julkistettiin tutkimustulos, jonka mukaan koulujen lakkauttaminen kiihdyttää väestökatoa. Lakkauttamisen jälkeen alueen väestökehitys nytkähtää entistä negatiivisemmaksi kuin mitä se oli ennen koulun lakkauttamista. Voisiko kouluverkkoa miettiä tältä pohjalta uudelleen? Kymmenessä kunnassa tarjotaan nykyään täysin maksutonta varhaiskasvatusta, millä on merkitystä lapsiperheiden miettiessä asuinkuntaa. Tulevaisuusteko parhaasta päästä!

Päättäjien ei siis kannata itse sammuttaa valoja, vaan miettiä vetovoimatekijöitä. Lisääntynyt etätyö ja asuntojen alati jatkuva hinnannousu ruuhka-Suomessa antaa perheille yllykkeen miettiä tulevaisuuttaan toisin.

Heljä Misukka

Heljä Misukka

Heljä Misukka on OAJ:n koulutusjohtaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt