Verkkouutiset

”Pääministerin mukaan vaikutus työllisyyteen laskettiin, työministerin mukaan ei”

Keskuskauppakamarin ekonomistin mielestä hallitusohjelmassa on kovat tavoitteet ja laimeat keinot.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki kirjoittaa Verkkouutisten blogissaan hallitusohjelman yllätyksistä.

Hän viittaa esimerkiksi kirjaukseen, jonka mukaan ”Tehdään jatkoselvitys siirtymisestä yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan kaikille työssäoloehdon täyttäneille”.

– Kirjaus antaa siis toivoa, että viimein ihmisten epäreilu jakaminen perus- ja ansiopäivärahaan poistusi, Kotamäki toteaa.

Hän huomauttaa tutkineensa asiaa sosiaali- ja terveysministeriölle selvityshenkilönä viime vuonna. Selvitykseen voi tutustua tästä.

– Edellinen sitaatti on yllättävä kirjaus hallitukselta. Toisaalta kaikki muut puolueet Demareita lukuun ottamatta enemmän tai vähemmän ennen vaaleja kannattivat ansiopäivärahan laajentamista kaikille yhdenvertaiseksi. Kyseessä on toki kirjaus, joka ei tarkoita vielä mitään – selvitetään -leima on vain yksi tapa haudata asia, jos niin halutaan, Mauri Kotamäki toteaa.

Ekonomisti kertoo hämmästyneensä kuitenkin eniten sitä, etteivät ”pahimmat pelot yrityssektorin hautaamisesta veroihin toteutuneetkaan”.

– Yllättävää on myös se, että Keskustan rökäletappiosta huolimatta hallitusohjelma näyttää keskustalaiselta; maakuntauudistus, yritysverotuksen ratkaisut (tai niiden puute) ja maataloustukien lisääminen. Miksiköhän vasemmistopuolueet eivät pystyneet parempaan, vai onkohan hallitusohjelman ja totuuden välillä ohut savuverho, Kotamäki pohtii.

Hän arvioi ohjelman talouspoliittisten tavoitteiden osalta kunnianhimoiseksi, mutta toimenpiteiden puolesta laimeaksi.

– (Pääministeri) Antti Rinne (sd.) totesi, ettei työllisyysvaikutuksia ole laskettu. Työministeri Timo Harakan (sd.) mukaan on. Kummin päin asia nyt on? Asia on kiinnostava sekä periaatteellisesta, että teknisestä näkövinkkelistä. Olisi vähän pelottavaa, jos työ- ja pääministerillä olisi eri käsitykset asiasta, Mauri Kotamäki sanoo.

Kerrotut työllisyystoimet ovat hänen mukaansa vähäisiä, kun taas työllisyyttä pienentäviä toimia ovat muun muassa suuret eläkekorotukset sekä perhevapaamallissa isien korvausasteen kasvattaminen.

– Olenko ainut, jolle tulee sellainen tunne, ettei hallitus oikein halua keskustella työllisyysasteen nostamiseen tarvittavista toimenpiteistä, mutta mielellään kertoo, kuinka työllisyyden kasvusta saatavat rahat käyttää ja keitä se hyödyttää?

Hänen mukaansa hallitusohjelma antaa optimistille mahdollisuuden uskoa suotuisaan työllisyyskehitykseen.

– Pessimisti voi perustellusti kysyä, että mikä oikeastaan muuttuu – ei ainakaan työllisyys. Loppuvuosi tulee olemaan mielenkiintoinen, hän sanoo.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)