Verkkouutiset

Pääministerin leukaa kutittaa

BLOGI

Johtaako soteratkaisujen siirtyminen siihen, että kunta-asiat hukkuvat parranpäristelyyn, kysyy Outi Mäkelä.
Outi Mäkelä
Outi Mäkelä
Outi Mäkelä on Nurmijärven kunnanjohtaja ja entinen kokoomuksen kansanedustaja.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Pääministerin leukaa kutittaa – partakarvat kasvavat ja kevätaurinko nostaa lämpöä leukaperissä. Tilanteessa ei ehkä lohduta, vaikka kesäparta olisikin aina muodissa.

”Pekka-kortin” –pelaaminen on alkanut, vahvat vakuutukset ja julistukset on kuultu sekä hallituksesta, että oppositiosta, käsisaippuaa on kulunut ja nyt jännitetään. Hallitusneuvottelut alkanevat piinaviikon ja kiirastorstain tunnelmissa kuuden viikon päästä.

Onko vielä joku polku, joka kiertää suon? Likilasit ovat painaneet nenään syvän uoman, vaikka katseen pitäisi jo siintää tulevaisuudessa.

Turha työ turhauttaa. Se on selvä. Mutta ketkä kaikki turhautuvat? Päätöksentekijät, valmistelijat, media, alan toimijat ja muut – jotka ovat jo vuosia valmistelleet, istuneet palavereissa, aloittaneet alusta ja pidättäneet hengitystään. Entä äänestäjä?

Menee sote maaliin tai ei, kuntien rooli ja kohtalo jää epäselväksi moneltakin osin.

Tuorein esimerkki löytyy viimeisimmästä ministeriön lausunnosta, jossa kunnat nähdään riskinä ja maakuntien palvelutuotannon vaarantavana tekijänä. Varsin kiinnostava tulkinta, kun samaan aikaan on kuitenkin tarkoitus avata markkinat yksityisille toimijoille. Olisiko tämän linjauksen osalta syytä pohtia vielä toiseen kertaan se, minkälaisen ennakkotapauksen se mahdollisesti luo?

Kunnista puhutaan varsin vähän myöskään vaaliohjelmissa. Kun teksteistä hakee sanaa kunta, haaviin tarttuu enimmäkseen yhteiskuntaa tai liikuntaa. Kaupunkipolitiikasta ja MAL –sopimuksesta löytyy mainintoja ja rivien väleihin on tungettu tukku erilaisia kuntien tehtäviä ja velvoitteita lisääviä esityksiä. Ja sitten on mystinen Sote-kunta, joka ilmeisesti on itsehallinnollinen toimija kuntien ja maakuntien välillä.

Vuosia vellonut sote-ratkaisun etsiminen on johtanut siihen, että kunnat, niiden kehittäminen ja myös kuntarakenteen uudistaminen on unohdettu. Viime vuoden tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kaksi kolmasosaa kunnista on tekemässä negatiivisen tuloksen vuonna 2018. Lainakanta on kunnissa kasvanut miljardilla eurolla ja verotulot ja valtionosuudet laskeneet vuodesta 2017. Suurelta osin kuntien epäterve käänne johtuu kikyn laskentavirheistä ja talouden kehityksen ennustevirheistä. Kuntaministeri on kuitenkin yrittänyt pestä käsiään asian suhteen ja piiloutuu kuntien tulevaisuuden kehityksenkin osalta Sipilän soteparran taa. Mitä on tapahtunut normien purulle, kuntatalouden vahvistamiselle, leveämmille hartioille jne?

Kunnat ovat yhteiskunnan peruskivi nyt ja tulevaisuudessa, eikä ihmisten arki pyöri, jos kunnat eivät ole toimintakykyisiä. Tästä olisi hyvä keskustella jo vaalipaneeleissa, mutta johtaako eduskuntakauden pidentäminen ja soteratkaisujen siirtyminen siihen, että kunta-asiat hukkuvat parranpäristelyyn?

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)