Vuoden 1991 talouskriisi johti monet yritykset kestämättömiin talousvaikeuksiin. Monet yritykset tulivat kriisiin huonossa hapessa. Verojärjestelmä ei ollut suosinut vahvojen taseiden kasvattamista. Jälki oli rumaa.
Oppia otettiin 1990-luvun kriisissä. Suomessa 1990-luvun alussa Esko Ahon hallituksen tekemä yhteisöverouudistus oli hyvin radikaali. Olin mukana keskiryhmien verotyöryhmässä ja valtiovarainvaliokunnan verojaostossa mukana tekemässä.
Veropohjaa laajennettiin paljon, mutta verokantaa pudotettiin rajusti 25 prosenttiin. Matala verokanta yhdessä yhteisöveron hyvitysjärjestelmän kanssa suosi oman pääoman kerryttämistä yritysten taseisiin. Verouudistus oli yksi tekijä uuden nousun mahdollistajana. Se lisäsi myös yritysten veronmaksukykyä ja valtiolle nousun alkaessa tuli rahaa suokuokalla vetäen.
Sittemmin yhteisöveron hyvitysjärjestelmästä jouduttiin luopumaan. Mutta edelleen verojärjestelmässä on säilynyt kannustin taseen vahvistamiseen.
Nyt vahva tase on vieläkin tärkeämpi. Sillä Euroopan keskuspankin ohjeista lähtevä lainoituksen kiristys edellyttää omia pääomia. Terveellä taseella on myös siten myönteinen vipuvaikutus.
Hallitusohjelma on selkeä. Yritysverotusta ei kiristetä. Siksi hallituksen sisältä veronkiristys pitäisi pääministerin alkuunsa katkaista.
Kyse on erityisesti myös sopeutumisesta ja kyvystä sopeutua. Resilienssi on nyt tullut sanana kaikille tutuksi. Resilienssi on vuoden 2020 sana. Se on nykyään Suomen kieltä. Sietokyky ja mukautumiskyky tai kriisinkestokyky ovat sitä, mutta ne ovat käsitteinä kapeampia.
Ihmisellä ja yrityksellä on resilienssiä, kun hänellä on selviytymiskykyä ja sopeutumiskykyä ennakoimattomissa ja yllättävissä tilanteissa. Kyky sopeutua on yleensä sitä parempi mitä aikaisemmin muutokseen varautumiseen mukaan. Resilienssiä tarvitsevat ihmiset ja resilienssiä tarvitsevat yritykset.
Resilienssiin liittyy kiinteästi ajatus riskien täyttämästä maailmasta, jossa emme pysty täysin hallitsemaan ja estämään riskejä – osa riskeistä realisoituu väistämättä. Resilienssi on vastuuttava käsite. Se vaatii, että toimijat hyväksyvät riskien olemassaolon ja tekevät ennakoidusti jotain ollakseen valmiit kohtaamaan riskit.
Yrityksen ylimmän johdon tehtävänä on nostaa resilienssi vahvasti ykkösagendalle. On tehtävä arvioita kesto- ja sietokyvystä ja niiden vaatimista toimista ja suunnitelmasta säännöllisesti.
Valtion on myös omin toimin poikkeuksellisten tukien kautta mahdollistettava nyt terveitä yrityksiä kriisin yli.
