Juha Sipilä ja muita Euroopan johtajia Angela Merkelin ympärillä Brysselissä. LEHTIKUVA / AFP

Pääministeri Juha Sipilä: Euroalueen kehittämisessä päästiin eteenpäin

Euroalue on saamassa oman budjetin, lopullinen päätös tehtäneen Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella.

Yhteisvaluutta euron kehittäminen nytkähti vihdoin virallisesti eteenpäin perjantaina alkuillasta Brysselissä päättyneessä EU-huippukokouksessa. EU-maat vahvistivat kokouksessa mandaatin euroalueen budjetin jatkokehittämiselle.

– Budjetti tulee olemaan euroalueen maiden käytössä, mutta se osa koko EU:n rahoituskehyksiä, kertoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kokouksen päätteeksi Verkkouutisille.

Euromaat voisivat käyttää budjettia kilpailukyvyn edellytysten parantamiseen ja lähentymiseen, mutta eivät valtiontalouden tasapainottamiseen. Suomelle oli pääministerin mukaan keskeistä, että budjetti ei sisällä suhdannetasauselementtiä.

– Eurobudjetista ei ole tulossa koheesiopolitiikan uutta instrumenttia, jolla tasataan kuluja maiden kesken, vaan tuetaan kilpailukykyä ja reformeja, Sipilä painotti.

Budjetin koko vielä täysi kysymysmerkki

Moni jäsenmaa suhtautuu silti eurobudjettiin epäillen.

– Euroalueen budjetti ei ole tarpeellinen ja se maksaisi paljon rahaa veronmaksajille, linjasi EU-puheenjohtajamaa Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz.

Jo aiemmin joulukuussa euroryhmä löysi sovun pankkiunionista ja eurooppalaisen vakausmekanismin kehittämisestä. Saavutettu kompromissi noudattaa kokonaisuudessaan pääministerin mukaan hyvin pitkälti Suomen aiemmin tekemää EMU-linjausta.

Eurobudjetti on Ranskan presidentin Emmanuel Macronin lempilapsi. Ranska olisikin halunnut, että instrumentin suhteen tehtäisiin kokouksessa pidemmälle meneviä linjauksia. Ranska haluaisi budjetista kolme kertaa EU:n budjetin kokoisen. Ehdotus ei kelpaa Saksalle.

Suomalaisen EU-virkamiehen mukaan niin iso budjetti ei myöskään ”missään nimessä” kelpaa Suomelle. Sipilän mukaan euroalueen budjetin suuruudesta päätetään seuraavan EU:n rahoituskauden neuvotteluiden yhteydessä. EU:n seuraava rahoituskausi alkaa vuonna 2021 ja se pitää nuijia valmiiksi viimeistään Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella ensi vuonna.

– Suomen puheenjohtajuuskaudelle alkaa kertyä paljon painavia asioita päätettäväksi, kommentoi Sipilä.

Ei lisäpakotteita Venäjälle

EU-maiden johtajat päättivät myös jatkaa nykyisiä Venäjää koskevia pakotteita. Suomi olisi kokouslähteiden mukaan ollut valmis harkitsemaan myös lisäpakotteita Venäjälle Kertšinsalmen ja Asovanmeren tilanteen takia. Sen sijaan jäsenmaat tyytyivät ”ilmaisemaan vakavan huolensa Venäjän kansainvälisen oikeuden vastaisista toimista”.

Venäjän sotilaallista voimankäyttöä ei voida jäsenmaiden mukaan mitenkään oikeuttaa ja merenkulun pitää olla vapaata Kertšinsalmessa. EU-johtajat ovat myös valmiita toimenpiteisiin, joilla lujitetaan EU:n antamaa tukea erityisesti konfliktista kärsivien Ukrainan alueiden avustamiseksi.

Brexit-huippukokous taas tammikuussa?

EU-huippukokous oli Britannian pääministeri Theresa Maylle pettymys. Hän pyysi EU-mailta lisää juridisia vakuuksia, ettei erosopimukseen sisältyvästä niin kutsutusta Irlannin backstopista tule pysyvä. Kovan Brexitin kannattajien mielestä backstopin takia koko EU-ero vesittyy.

Jäsenmaat päättivät kuitenkin odotetusti, että aiemmin neuvoteltua Britannian erosopimusta ja poliittista julistusta tulevasta suhteesta ei avata. Huippukokouksen päätelmien mukaan backstop on tarkoitettu vain väliaikaiseksi järjestelyksi ja EU pyrkii ”määrätietoisesti ja nopeasti” saamaan aikaan kauppasopimuksen Britannian kanssa.

– Meillä on kaikilla sama tavoite: haluamme välttää kovan Brexitin. Siksi annoimme tämän selvennyksen Maylle. Mutta nyt pallo on Britannian päässä, kommentoi Itävallan liittokansleri Kurz kokouksen päätteeksi.

EU-maat eivät usko voivansa auttaa Maytä enempää, että hän saisi erosopimuksen hyväksyttyä Britannian parlamentissa. Brittiläisten kokouslähteiden mukaan pääministeri May ei kuitenkaan luovuta. Hän kiertää seuraavat viikot EU-maiden pääkaupunkeja ja etsii mahdollisuuksia saada ”lisävakuuksia sopimukseen, joita suuri osa brittiparlamentaarikoista vaatii”. Mitä nuo lisävakuudet voisivat olla, sitä ei tunnu tietävän kukaan.

Näillä näkymin EU-maiden johtajat kokoontuvat pohtimaan Brexit-tilannetta uudelleen heti tammikuussa. Britannian parlamentin pitäisi äänestää erosopimuksesta 20.1.2019 mennessä. Moni Verkkouutisten jututtama EU-virkamies uskoo, että edessä on vielä monta kokousta, ennen kuin Britannia eroaa EU:sta.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt