Verkkouutiset

Pääkaupunkiseutu kiinnostaa kansainvälisiä kiinteistösijoittajia

Ulkomaisia sijoittajia kiinnostaa erityisesti pääkaupunkiseutu, missä tehtiin yli 60 prosenttia Suomen kiinteistökaupoista.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Ulkomaiset sijoittajat tekivät lähes kaksi kolmasosaa kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen kaupoista Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla vuonna 2018, kertoo Helsingin kaupunginkanslia.

Syitä kansainvälisten kiinteistösijoittajien kiinnostukseen erityisesti Suomea kohtaan ovat hienoisesti korkeampi nettotuottotaso verrokkimaihin verrattuna hyvä talouskehitys, moniin muihin Euroopan maihin verrattuna jäljessä kulkeva taloussykli, liiketoimintaympäristön vakaus, turvallisuus ja läpinäkyvyys sekä Suomen kuuluminen euroalueeseen.

Kansainväliset sijoittajat ovat maantieteellisesti laajalta alueelta, joskin aasialaisten ja pohjoisamerikkalaisten sijoittajien määrä on kasvussa.

Toimitilavuokramarkkinat ovat Helsingissä viime aikaisen talouskasvun siivittämänä piristyneet. Myös kiinteistösijoitusmarkkinoiden kaupankäynti on jatkunut pääkaupunkiseudulla vilkkaana.

Talouskasvun vaikutukset näkyvät erityisesti keskeisimpien alueiden ja tilojen vuokratasojen nousuna sekä käyttöasteiden paranemisena. Liiketilojen käyttöaste on pääkaupunkiseudulla korkea eli 94 prosenttia. Helsingissä lukema on vieläkin suurempi, 94,8 prosenttia.

Toisaalta samaan aikaan kasvanut liiketilatarjonta ja kuluttajien käyttäytymisen muutokset ovat aiheuttaneet liiketilamarkkinoilla epävarmuutta. Suurimpia muutoksia markkinoilla ovat viime vuosina olleet verkkokaupan kasvu, vastuullisuusnäkökulmien merkityksen korostuminen ja niiden vaikutukset kulutukseen sekä kuluttajien keskittyminen entistä suurempiin ja keskeisempien sijaintien kauppapaikkoihin.

Toimitilarakentaminen seudulla jatkuu toistaiseksi vilkkaana, mutta hiljennee suurten hankkeiden, kuten Pasilan ja Kalasataman, valmistuttua.

Toimistotilojen vuokraindeksi nousi viime vuonna Helsingin ydinkeskustassa, mutta niiden vajaakäyttöaste ei juuri laskenut. Toimitilojen korkeimmat käyttöasteet ovat Helsingin keskustassa ja Pasilassa, tyhjää tilaa on eniten Herttoniemessä ja Pitäjänmäellä.

Vanhaa toimitilaa muutetaan asuntokäyttöön

Käyttötarkoitusten muutosten kautta toimistotilaa poistui Helsingin seudulla vuonna 2018 yli 100000 neliötä. Määrä on suuri, sillä viimeisen vuosikymmenen keskiarvo on ollut 54000 neliötä per vuosi. Käyttötarkoituksen muutoksista asuinkäyttöön muutettiin yli puolet ja hotellikäyttöön noin kolmasosa.
Uusia liiketiloja valmistuu pääkaupunkiseudulle vuosina 2017–2019 yli 100000 neliötä vuodessa. Määrä on yli kaksinkertainen viimeisen kymmenen vuoden keskiarvoon verrattuna. Pääkaupunkiseudun tuotannollisten tilojen rakentaminen keskittyy edelleen Vantaalle.

Vuonna 2018 kiinteistömarkkinoiden kaupankäyntivolyymi oli pääkaupunkiseudulla toiseksi suurin kautta aikain vuoden 2017 ennätysvuoden jälkeen. Eniten käytiin kauppaa toimistokiinteistöistä, joita oli noin kolmasosa kaikista kaupoista. Erityisesti hoivakiinteistöillä tehtiin euromääräisesti enemmän kauppoja kuin koskaan aiemmin.

Pääkaupunkiseudun rooli ja asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla on erittäin vahva. Vuoden 2018 jouluun mennessä Suomen kiinteistökaupoista peräti 61 prosenttia oli tehty pääkaupunkiseudulla.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)