Varhaiskasvattajat aikovat marssia ulos työpaikoiltaan ja osoittaa mieltään Eduskuntatalon edessä. LEHTIKUVA / LINDA MANNER

Pääkaupunkiseudun varhaiskasvattajat marssivat ulos työpaikoiltaan

JHL:n, Jytyn, Tehyn, Superin ja Talentian tavoitteena on pysäyttää varhaiskasvatusta koskeva lakiesitys.

Pääkaupunkiseudun eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten varhaiskasvattajat julkisella ja yksityisellä sektorilla marssivat ulos työpaikoiltaan ensi viikon keskiviikkona 25.4. klo 12-18.

Mielenilmaus varhaiskasvatusta koskevan lakiesityksen pysäyttämiseksi järjestetään eduskuntatalon edessä klo 13–15.00. Mielenilmaukseen osallistuvat JHL:n, Jytyn, Tehyn, Superin ja Talentian jäsenet.

Uuden varhaiskasvatuslain tavoitteena on varhaiskasvatuksen laadun kehittäminen ja henkilöstön pedagogisen osaamisen vahvistaminen. Tavoitteet ovat järjestöjen mielestä kannatettavia, mutta valitut keinot ovat järjestöjen mukaan ongelmallisia eivätkä puutu varhaiskasvatuksen varsinaisiin haasteisiin.

Lakiesityksen suurimmat ongelmakohdat liittyvät henkilöstörakenteeseen, kelpoisuusehtoihin ja lakiesityksen takana oleviin henkilöstölaskelmiin.

Lastenhoitajien osuutta pienennettäisiin

Lakiesityksen mukaan yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien määrää lisättäisiin päiväkodeissa. Nyt varhaiskasvatuksen henkilökunnasta 60 prosenttia on lastenhoitajia. Jatkossa työntekijöistä vain joka kolmas olisi lastenhoitaja. Käytännössä laki johtaisi siis lastenhoitajien lukumäärän merkittävään vähentämiseen. Lisäksi lastenhoitajiksi opiskelevat jäisivät tyhjän päälle, sillä uusia hoitajia ei rekrytoitaisi siirtymäajalla. Ala kärsii ankarasta työvoimapulasta jo nyt.

Tällä hetkellä lastentarhanopettajaksi voi kouluttautua yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta. Lakiesityksessä lastentarhanopettajan kelpoisuutta rajoitettaisiin siten, että tulevaisuudessa ainoastaan yliopistokoulutetut lastentarhanopettajat olisivat kelpoisia tehtävään. Jos laki toteutuisi, päiväkoteihin ei järjestöjen mukaansaataisi todennäköisesti riittävästi päteviä opettajia siirtymäajan kuluessa.

Järjestöjen mukaan varhaiskasvattajien pedagogista osaamista tulee edistää koulutusta kehittämällä ja täydennyskoulutuksella. Laissa esitetty uusi tiukka henkilöstörakenne ei edistä varhaiskasvatuksen laatua. Monipuolisen osaamisen ja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi on huolehdittava, että varhaiskasvatusalalle työllistyy erilaisia opintopolkuja pitkin. Lastentarhanopettajia on mahdollista kouluttaa lisää nykyisen lain puitteissa.

Henkilöstölaskelmat ristiriitaisia

Lakiesityksen henkilöstölaskelmat ovat järjestöjen mukaan ristiriitaisia. Lakiesityksen perusteluissa arvioidaan kuntasektorilla työskentelevän yhteensä 40 000 varhaiskasvattajaa. Taloudellisia vaikutuksia ennustavassa palkkakustannusarviossa henkilöstön lukumääräksi on arvioitu 27 000. Järjestöjen mukaan ristiriitaisten tietojen valossa talous- ja henkilöstövaikutuksia koskevat laskelmat ja näistä johdettu siirtymäaika eivät ole luotettavia. Järjestöjen mukaan henkilöstörakennetta koskevia esityksiä ei tulisi hyväksyä ennen lainkohtien kunnollista uudelleen valmistelua.

Järjetöjen mielestä varhaiskasvatuksen laatua voitaisiin kehittää keskittymällä olennaisiin ja konkreettisiin haasteisiin, kuten riittävän pieniin ryhmäkokoihin, osaavan henkilöstön riittävään määrään lapsiryhmää kohden ja lapsen subjektiivisen päivähoito-oikeuden laajentamiseen.

Järjestöjen mukaan lapsen etu ja oikeus varhaiskasvatukseen toteutuu yhdenvertaisella tavalla ainoastaan, jos lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen ei ole rajattu.

Kommentit