Olli Luukkaisen mukaan työmarkkinakierroksella on päivän selvää, että palkankorotustaso on avainkysymys. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA

Pääekonomistit kehottavat palkkamalttiin

Metsäteollisuuden ja Teknologiateollisuuden mielestä työmarkkinapöydissä on syytä pitäytyä palkkamaltissa.

– Se varmistaa talouden selustan heikkenevässä suhdannetilanteessa ja turvaa pidemmällä aikavälillä myös palkansaajien ostovoiman hyvän kehityksen, kirjoittavat Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström ja Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti Petteri Rautaporras kolumnissaan.

Heidän mukaansa työmarkkinaneuvotteluissa on ollut nähtävissä kriisiytymisen merkkejä, kun koko kansantalouden kannalta ratkaisevien vientialojen ratkaisut odottavat yhä syntymistään.

– Sopimista tulisi kaikin keinoin kiirehtiä, sillä työtaistelut ja epävarmuus eivät hyödytä ketään, Lindström ja Rautaporras toteavat.

Heidän mukaansa on myös täysi syy uskoa, että liittojen neuvottelupöydissä voidaan löytää oikein mitoitetut ratkaisut, jotka parantavat sekä kilpailukykyä että palkansaajien ostovoimaa.

Lindström ja Rautaporras toteavat, että nyt olemme suhdanne- ja taloustilanteessa, jossa vientialoilla kysyntä heikkenee ja näkyvyys tulevaisuuteen on heikko.

– Hakematta tulevat mieleen finanssikriisin vuoden 2008 vaarat ja myös – jälkiviisaasti arvioituna – samaan ajankohtaan liittyneet liittokierroksella tehdyt liian kalliit ratkaisut, ekonomistit muistuttavat.

Työllisyyden kasvu pysähtyi jo alkuvuonna

Lindström ja Rautaporras sanovat, että kaikki hyvä on tulevaisuudessakin paljossa kiinni kustannuskilpailukyvystä.

– Siihen vaikuttavat työehtosopimusten palkankorotukset, työaika ja muut tekstimuutokset, palkkaliukumat sekä työvoimakustannusten laajempi kehitys.

Ekonomistien mukaan on vaarallista, että olemme nyt astumassa heikkenevään globaaliin suhdanne- ja talouskehitykseen huonosti varustautuneina.

– Suomen kustannuskilpailukyky on tutkimusten mukaan 4–5 prosentin takamatkalla keskeisiin kilpailijamaihimme verrattuna.

– Emme halua lietsoa kriisiä, mutta on pantava merkille, että työllisyyden kasvu pysähtyi Suomessa jo alkuvuoden aikana. Tämän pitäisi olla iso signaali Sanna Marinin (sd.) hallitukselle, joka on ohjelmassaan sitoutunut tavoittelemaan työllisyysasteen nostamista 75 prosenttiin, Lindström ja Rautaporras kirjoittavat.

– Vuodesta 2008 alkaneen alamäen uusintaa ei toivo kukaan. Siksi työmarkkinapöydissäkin katseen tulee nyt olla siinä, millaisen työvoimakustannusten nousun Suomen talous kestää, jos talouskasvu hidastuu, heikkenee tai jopa romahtaa, he varoittavat.

Lindströmin ja Rautaportaan mielestä työmarkkinoilla ei ole varaa ylilyönteihin, koska ratkaisujen väärä mitoitus näkyy työllisyydessä välittömästi.

– Hidastuvan talouskasvun oloissa työllisyysasteen 75 prosentin tavoite vaikuttaa joka tapauksessa liki mahdottomalta saavuttaa, he ennustavat.

Vientiteollisuuden ja Teollisuusliiton työriitoja käsitellään ensi viikolla jälleen valtakunnansovittelijan johdolla. Sahoilla ja vaneritehtailla myös jatkuu alkuviikon ajan Metsäteollisuus ry:n julistama työsulku.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt