Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvistin mielestä työllisyysluku ei ole katastrofi, mutta sitä on syytä pitää vaisuna kesän hyvään kehitykseen verrattuna.
– Uusi arvio työllisyysasteen trendistä on 72,5 prosenttia, eli trendi painui taas koronakriisin alkua edeltäneen tason alapuolelle. Elokuussa Tilastokeskus arvio työllisyysasteen trendin olevan 72,8 prosenttia, Appelqvist toteaa.
Työttömänä oli syyskuussa 191[nbsp]000 henkeä eli 11[nbsp]000 vähemmän kuin vuosi sitten.
– Työttömyyden aleneminen siis jatkui, mutta varsin verkkaista tahtia. Työttömyysasteen trendi oli edelleen 7,6 prosenttia eli kaukana tasosta, jossa oltiin ennen koronakriisin alkua, pääekonomisti huomauttaa.
Hän toteaa, että viime viikkoina suhdanneuutiset ovat olleet odotettua viileämpi sekä Suomessa että maailmalla.
– Maailmantalouden elpyminen on törmännyt tuotantohäiriöihin, jotka eivät voi olla vaikuttamatta myös Suomeen. Myöskään koronapandemia ei ole kadonnut, vaan se tuo edelleen tuntuvaa jarrua. Pääosin Suomen talous on pystynyt toimimaan melko normaalisti, mutta liian alhainen rokotekattavuus muodostaa uhan myös kotimaan talouden elpymiselle lähikuukausina.
Positiivisena Appelqvistin mukaan voi pitää sitä, että uusia alkaneita työttömyysjaksoja oli syyskuussa poikkeuksellisen vähän.
– Ongelma ei siis ole työttömyyden kasvu, vaan hidas aleneminen.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan yli vuoden työttömänä olleita oli edelleen yli 109[nbsp]000 ja kasvua 34,9 prosenttia viime vuodesta.
– Pitkäaikaistyöttömien määrä ei oleellisesti alentunut edellisistä kuukausista, mikä on synkkää. Yli vuoden kestäneet työttömyysjaksot muodostavat selvän riskin työkyvyn ylläpitämiselle ja sitä kautta talouden elpymiselle myös pidemmällä aikavälillä, Appelqvist toteaa.
Toisaalta uusien työpaikkojen vyöry kertoo Appelqvistin mukaan siitä, että Suomen taloudessa olisi kansainvälisen suhdanteen viilenemisestä huolimatta edelleen huomattavaa nousupotentiaalia, jos vain avoimena oleviin paikkoihin onnistuttaisiin löytämään tekijöitä.
– Taloudessa on edelleen meneillään elpymisvaihe, mutta viime viikkojen tilastot viittaavat siihen, että Suomen talouden kasvu ei ole jatkunut niin vauhdikkaana kuin ennakoitiin. Myös työllisyyden osalta kesällä nähty vahva nousu on lässähtänyt yllättävänkin pahasti, Appelqvist summaa.
