– Kuntien taloustilanteesta tulee kestämätön. Vuosikate kunnissa heikkenee samaan aikaan kuin investointitarpeet kasvavat. -Kuntatalous on rakenteellisen velkaantumisen tilassa, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala Kauppalehdessä.
Kauppalehden teettämän laskelman mukaan valtion miljardituesta huolimatta vuonna 2025 vajaasta 300 kunnasta vain noin 30:n talous olisi plussalla.
Kunnat ovat riippuvaisia talouden yleisestä kehityksestä. Jos bruttokansantuote laskee tänä vuonna esimerkiksi seitsemän prosenttia, pienentää se kuntien verotuloja valtiovarainministeriön laskelman mukaan jopa kaksi miljardia euroa.
Kuntatalouden toiminnan ja investointien rahavirta muodostuu tänä vuonna 3,3 miljardia euroa negatiiviseksi.
Kuntien kaksi rakenteellista pääongelmaa ovat väestön ikääntyminen ja kaupungistuminen polarisoi kuntakenttää voimakkaasti. Ikääntyvä väestö kasvattaa menopaineita, ja työssäkäyvien määrä vähenee. Koronavirus lyö aikaisemmin hyvässä talouskunnossa olleiden kaupunkien talouskuntoa, koska niissä palvelualojen merkitys on keskimääräistä suurempi.
Koronaviruksen aiheuttamat talouspaineet kunnissa nopeuttavat Vesalan mukaan kehitystä, jossa julkisessa palvelutuotannossa on saatava ulos lisää tehokkuutta. Keskiöön nousee myös jälleen kysymys kuntien tehtävistä.
– Kuntien tehtäviä on laitettava tärkeysjärjestykseen. Poliittiset päätökset ohjaavat tätä, Vesala sanoo Kauppalehdelle.