Osallistumistulosta vaihtoehto perustulolle – ministeri suhtautuu avoimesti

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan mukaan osallistava sosiaaliturva saattaa olla tervetullut pitkäaikaistyöttömille.

Syrjäytymisvaarassa oleville, pitkään työmarkkinatuella olleille ihmisille suunnitellaan osallistavan sosiaaliturvan mallia, jota kutsutaan osallistumistuloksi.

Hallitus on tilannut professori Heikki Hiilamon tutkijaryhmältä selvityksen, miten osallistumistulo voitaisiin toteuttaa Suomessa. Poliittisia päätöksiä osallistumistulosta ei ole vielä tehty.

Selvitys on esitelty viime viikolla hallitukselle. Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps.) sanoo suhtautuvansa osallistumistuloon avoimesti.

– Osallistava sosiaaliturva voi olla pitkäaikaistyöttömälle ihan tervetullut tilanne, että avautuu mahdollisuus työttömyyden sijasta johonkin tekemiseen, mutta sen täytyy olla sitten kaikkia osapuolia tai ennen kaikkea sitä pitkäaikaistyötöntä kunnoittavaa, eli että löydetään rakentavia ratkaisuja, Mattila vastasi Verkkouutisille Politiikan toimittajien tilaisuudessa torstaina.

Pitkäaikaistyöttömille ei Mattilan mukaan ilmeisestikään ole työmarkkinoita, joille he voisivat työllistyä.

– Täytyisi tarkastella sitä, mitä työmarkkinoilla tällä hetkellä tapahtuu: onko siellä jotakin tehtävissä niin, että pitkäaikaistyöttömille olisi tarjolla työkokeiluja tai sitä kautta työllistymistä.

Mattila toivoo, että voitaisiin pohtia, onko pitkäaikaistyöttömillä mahdollisuuksia olla itsensätyöllistäjiä.

– Mutta on kai totta, että mitä pidempään työttömyys on jatkunut, sitä haasteellisempi tällaisen henkilön tilanne on, Mattila totesi.

Osallistumistuloa osallistujille, passiivitukea passiivisille

Pian julkaistavassa Hiilamon tutkijaryhmän selvityksessä ehdotetaan, että pitkään työmarkkinatuella olleet tai siltä poistippuneet tekisivät yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa suunnitelman osallistavista tai työllisyyttä edistävistä toimista. Sovitut toimet voivat olla kerhotoimintaa, kielikursseja ja omaehtoista opiskelua tai tutkintoon tähtäävän opiskelun aloittamista, pieniä keikkatöitä tai oman yritystoiminnan opettelua.

Asiakas osallistuisi omien vaihtoehtojensa puntarointiin ja olisi vastuussa sovittujen toimien toteuttamisesta. Sosiaalityöntekijällä olisi valta sopia, että toimet ovat rinnastettavissa työllisyyttä edistäviksi toimenpiteiksi ja että mahdolliset pienet epäsäännölliset ansiotulot eivät vaikuttaisi asiakkaan etuuksiin.

Osallistumissuunnitelman toimista aiheutuvia kuluja voitaisiin korvata täydentävällä toimeentulotuella. Suunnitelman seuranta perustuisi luottamukseen siitä, että sovituista asioista pidetään kiinni seuraavaan tapaamiseen saakka.

Selvityksessä esitetään, että työmarkkinatuki korvattaisiin samansuuruisella osallistumistulolla, joka olisi ilman lapsikorotuksia keskimäärin noin 700 euroa kuukaudessa. Osallistumistulon saantiehtona olisi sosiaalityöntekijän kanssa sovittu osallistumissuunnitelma.

Mikäli asiakas ei halua osallistua tai sosiaalityöntekijän kanssa ei yrityksistä huolimatta päästä sopimukseen, asiakas siirtyisi toimeentulotuen perusosan suuruiselle passiivituelle, joka olisi yksinasuvalle verottomana alle 500 euroa kuukaudessa. Passiivituelta olisi mahdollista palata osallistumistulolle tekemällä suunnitelma sosiaalityöntekijän kanssa.

Osallistumistuloa pohtineet Hiilamo, THL:n tutkimusprofessori Pasi Moisio ja valtiotieteen tohtori Antti Parpo esittelevät selvityksen tuloksia perjantaina julkaistussa blogikirjoituksessaan. He pitävät vastikkeellista osallistumistuloa vaihtoehtona perustulolle.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt