Ihmiset kokevat osattomuutta. Monet voivat kokea osattomuutta ja syrjäytymistä työn, tulojen, alueellisen kehityksen, koulutuksen tai sosiaalisen aseman aiheuttamana.
Osattomuus ja osattomuuden tunne antavat maaperää populismille ja katteettomalle retoriikalle. Kompromisseja ei oikein enää politiikassa osata tehdä vaan katse on seuraavassa gallupissa. Monimutkaisiin ongelmiin haetaan yksinkertaisia ratkaisuja. Niitä ei kuitenkaan ole.
Tänä vuonna on monissa maissa politikka halvaantunut. Venezuelassa koettiin jo aiemmin mihin vasemmistopopulismi voi viedä maan ja talouden. Tuloksena oli perikato. Naapurimaan Ruotsin politiikassa ei juuri nyt tapahdu mitään ja Ranskassa politiikassa peruutetaan, kun ihmiset ovat kadulla. Britannian politiikka on sekaisin ja Italian taloudessa voidaan kohta mennä päin seiniä. Venäjälläkin eläkeuudistus on vaikeuksissa ja USAssa epävarmuus koko ajan lisääntyy.
Talouspoliittisessa kielessä eriarvoisuuteen, tuloeroihin ja mahdollisuuksien jakautumiseen on alettu viime vuosina kiinnittää talouspolitiikassa entistä enemmän huomiota. Esimerkiksi Euroopan komissio on aiempaa voimakkaammin painottanut sosiaalista ulottuvuutta hahmotellessaan Euroopan unionin ja euroalueen tulevaisuutta. Haetaan osallistavaa talouskasvua.
Osallistava kasvu (Inclusive growth) on iskusanana hyvä, mutta se ei saa jäädä sellaiseksi. Osallistavan kasvun avulla pitää jäsentää taloudellista kehitystä ja määrittää talouspolitiikan suuntaa.
Eurooppa 2020-strategiassa linjataan, että osallistavaa kasvua tavoitellaan edistämällä korkeaa työllisyyttä, panostamalla osaamiseen sekä torjumalla köyhyyttä. Alueellinen koheesio, korkea työllisyys ja väestön koulutustason nostaminen ovat olleet aiemminkin Euroopan unionin asialistalla. Osallistavasta kasvusta on EU:ssa tullut kattokäsite, jonka alle on kerätty erilaisia taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota tukevia politiikkoja.
Kansainvälisen valuuttarahaston vuosikatsauksessa esitetään (IMF 2017), että eriarvoisuuden väheneminen ihmisten mahdollisuuksien välillä talouden kasvaessa, on osallistavan kasvun edellytys. Valuuttarahasto korostaa osallistavan kasvun määrittelyssä epätasaisen tulonjaon havaitsemista ja siihen puuttumista.
Osallistavaa talouskasvua luodaan OECD:n arvioiden mukaan ratkaisuilla, jotka keskittyvät koulutukseen, jatkuvaan oppimiseen, työllisyysasteen nostamiseen, verotuksen ja tulonsiirtojärjestelmän kehittämiseen. Mukaan ottavassa talouspolitiikassa ja talouskasvussa keskiössä on osaamisen kehittäminen, talouden sopeuttaminen muuttuviin olosuhteisiin sekä niiden asemaan keskittyminen, joiden elämää talouden ja työelämän muutos hankaloittaa.
Erityisen tärkeässä asemassa mukaan ottavassa talouskasvussa on koulutus, ja tarkemmin kaikkien tasa-arvoinen mahdollisuus korkeatasoisen koulutuksen hankkimiseen. Suomessa maksuton koulutus takaa tämän hyvin. Työuran aikana tapahtuva uudelleenkoulutus ja jatkokouluttaminen sekä tutkimuspanosten kasvu nousevat jatkossa entistä tärkeämpään asemaan työelämän muuttuessa välillä nopeatempoisestikin. Siihen tulisi Suomessakin entistä paremmin panostaa, jotta ammatillinen liikkuvuus on helppoa ja joustavaa. Valtava määrä ihmisiä tulee tarvitsemaan uudelleenkoulutusta jo seuraavan vuosikymmen aikana.
”Mukaan ottava kasvu” olisi osuva käsite kuvaamaan sitä, kuinka talouskasvu hyödyttää kaikkia ja siihen viittaa englanninkielinenkin termi ”inclusive growth”. Osallistava talouskasvu nimenä on minusta kuitenkin parempi siinä mielessä, että siihen sisältyy myös jokaisen oma vastuu yhteiskunnassa.
Mukana pysymisen kannalta on tärkeää, että työllisyysaste on korkea. Verotuksen ja tulonsiirtojen avulla ja julkisiin palveluihin panostamalla parannetaan mukaan ottavan talouskasvun edellytyksiä. On tärkeää, että erilaisten tilanteiden varalle on olemassa turvaverkko, mutta työllistymiseen ja työn tekemiseen pitää kannustaa.
Suomessa pääministeri Juha Sipilän johdolla strategista ohjelmaa toteutetaan hyvin, päätöksiä nyt tehdään ja kompromisseja osataan. Talous- ja työllisyyspolitiikan tavoitteet ovat toteutumassa jopa ennenaikaisesti. Suomessa erittäin hyvä työllisyyskehitys on jo osallistanut ihmisiä. Kaikki tämä antaa Suomessa mahdollisuuden uudella vaalikaudella toteuttaa osallistavan ja osaavan kasvun politiikkaa ja ottaa kaikki mukaan.
Nousuvesi voi Suomessa nostaa kaikkia laivoja.