Digitalisaatio, robotisaatio, automatisaatio ja tekoäly vaikuttavat yhteiskuntaan, ihmisten arkeen ja työelämään aivan uudella tavalla. Teknologian kehityksen seurauksena osa nykyisistä työtehtävistä katoaa, mutta onneksi kokonaan uusiakin tehtäviä syntyy tilalle. Varmaa on se, että uusi teknologia vaikuttaa meidän kaikkien elämään ja muuttaa jokaisen ihmisen työtä – tavalla tai toisella.
On arvioitu, että seuraavan kymmenen vuoden kuluessa miljoona suomalaista tarvitsee osaamisen syventämistä ja laajentamista, jotta he pärjäävät nopeasti muuttuvassa työelämässä.
Suomi on ollut liian pitkään tutkinto-orientoitunut maa. Resepti muutokseen ja sen tuomiin työelämän uusiin haasteisiin ja osaamisvaatimuksiin on tähän asti ollut: ”Opiskele uusi tutkinto.” Mielestäni meidän on aika päästä irti tutkintokeskeisestä ajattelusta. Osaamisen päivittämistä on tarkasteltava tutkintoa ja jopa tutkinnon osia pienempien, osaamista syventävien moduulien kautta.
Silmissäni siintää aika, jolloin jokaisella suomalaisella on oma osaamisportfolio, josta ilmenee hänen koulutuksensa, tutkintonsa ja päivitetty osaamisensa.
Edellä sanottu ei tarkoita sitä, että emme jatkossa tarvitse tutkintoja Suomessa. Tietysti tarvitsemme. Lähtökohta on oltava, että jokaisella suomalaisella on laadukas perustutkinto – oli se sitten toisen asteen ammatillinen tutkinto tai korkeakoulututkinto, jonka varaan myöhempää osaamista voidaan rakentaa.
Suomi on syrjäinen, pohjoisessa sijaitseva maa, joka ei jatkossakaan pärjää kansainvälisillä markkinoilla kilpailemalla työn hinnalla. On varmaa, että aina löytyy kustannustasoltaan meitä halvempia maita. Suomen menestyksen on jatkossakin perustuttava osaamiseen. Se puolestaan edellyttää osaamistason nostamista ja osaamisen vahvistamista.
Osaamista on pystyttävä päivittämään ensimmäisen tutkinnon jälkeen joustavasti koko työuran ajan. Yksi tutkinto – olipa se mikä tahansa – ei enää vastaa koko työuran aikaiseen osaamistarpeeseen.
STTK esittää seuraavan vaalikauden tavoitteeksi, että kaikille ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittaneille otetaan käyttöön 600 euron arvoinen täydennyskoulutusseteli. Sen turvin henkilö voisi ostaa itselleen ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta tai tutkintoon johtavaa koulutusta julkiselta tai yksityiseltä järjestäjältä. Setelin avulla voidaan tavoittaa nykyistä laajemmin myös ryhmiä, jotka eivät nyt osallistu aikuiskoulutukseen. Setelillä voidaan myös vauhdittaa työelämän kysyntää vastaavan aikuiskoulutustarjonnan kehittymistä.
Olemme tähän asti ulkoistaneet vastuun työntekijän osaamisen päivittämisestä yhteiskunnalle. Työnantaja on tottunut saamaan yhteiskunnan kustantaman osaavan työvoiman käyttöönsä lähes vastikkeetta, toisaalta työntekijä on odottanut yhteiskunnan etsivän ihmiset ja huolehtivan kouluttamisesta ja osaamisen päivittämisestä. Jatkossa meidän on lisättävä sekä työnantajan että työntekijän omaa vastuuta osaamisen päivittämisessä.
Hallitukselta kaivataan nopeita toimia työelämässä olevien osaamisen päivittämisen helpottamiseksi. Tarvitsemme vielä tällä hallituskaudella jo tehtyjen koulutusreformien lisäksi aikuiskoulutusreformia, jossa aikuiskoulutuksesta muotoillaan aivan uudenlainen, moduuleihin ja joustaviin suoritustapoihin perustuva palvelukokonaisuus.
Koulutuksen rahoitusmalleja on jatkossa uudistettava siten, että ne eivät aseta turhia hallinnollisia esteitä tarvittavien koulutusuudistusten tielle. Lisäksi on huolehdittava, että koulutuksen järjestäjien on taloudellisesti kannattavaa järjestää esimerkiksi tutkintoja tai tutkinnon osia suppeampaa koulutusta.
Olen vakuuttunut, että osaaminen on ihmisen parasta muutosturvaa.
