Verkkouutiset

Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Oppositiosta syytös: Te laitatte 3-4 miljardia hallintohimmeliin

Hallituksen mukaan uudistuksella saadaan postinumerosta riippumatta tasavertaiset sosiaali‑ ja terveyspalvelut suomalaisille.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtajan Mia Laihon (kok.) mielestä hallituksen sote-uudistuksen yksi keskeisimpiä ongelmia on sen suurille kaupungeille täysin kestämätön rahoitusmalli.

– Jatkossa puolta pienemmällä budjetilla pitäisi rakentaa entinen määrä kouluja, teitä, liikuntapaikkoja tai päiväkoteja. Ei tule onnistumaan, kokoomuksen ryhmäpuheen pitänyt Mia Laiho sanoi.

Hänen mukaansa Helsingissä ja Uudellemaalla sosiaali‑ ja terveyspalvelujen rahoitusta leikataan sata euroa asukasta kohden eli yhteensä 130 miljoonaa euroa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) sanoi, että valtiovarainministeriön arvion mukaan minkään alueen rahoitus ei laske vuosina 2023-2030 sote-uudistuksen vaikutuksesta.

– Silti täällä jatkuvasti väitetään, että näin ei olisi. Tämä on minusta pysäyttävää. Joko me tiedämme, mitkä ovat tosiasiat tai me väitämme itse tietävämme tosiasioista jotain muuta kuin sen todellisen luonteen, Kiuru sanoi sote-uudistuksesta käydyssä välikysymyskeskustelussa eduskunnassa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) arveli, ettei hallitus ole perehtynyt asiaan.

– Ministeri Kiuru, HUSin oman arvion mukaan Uudeltamaalta leikataan 400 miljoonaa euroa kokonaisuudessaan, HUSilta sata miljoonaa ja Helsingistä asukasta kohden sata euroa, Sarkomaa sanoi viitaten Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin (HUS).

Marin sosialisoi rahat, Saarikko jakaa ne maakuntiin

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan Markus Lohen (kesk.) mukaan kansalaisten terveyspalvelut ovat uhattuina, jos sote-uudistusta ei toteuteta.

– Tämän uudistuksen kautta me saamme postinumerosta riippumatta tasavertaiset sosiaali‑ ja terveyspalvelut suomalaisille, ja sen takia tämä on toteutettava, Lohi sanoi.

Vihreiden kansanedustajan Jenni Pitkon mukaan ihmisen asuinpaikka vaikuttaa liikaa siihen, minkälaista hoitoa saa ja rakenneuudistus tehdään, jotta kaikille voidaan taata laadukas hoito.

– Suuret kaupungit kyllä pärjäisivät tällä nykyisellä mallilla, se on aivan selvä, mutta entä kaikki muut suomalaiset, Pitko kysyi.

Liike nytin puheenjohtajan Hjallis Harkimon mukaan demareiden ja keskustan sote-liitto perustuu siihen, että pääministeri Sanna Marin (sd.) sosialisoi isojen kaupunkien rahat, keskittää valtaa valtiolle ja valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) jakaa ne maakuntiin.

Saarikon mukaan kaikilla sote-alueilla on oikeus tasa-arvoisiin terveyspalveluihin.

– Kun täällä on keskusteltu ehkä vähän erikoiseen sävyyn siitä, että jonnekin maakuntiin lähetetään rahoja, niin niiden ihmisten palvelut ja oikeutus kunniallisiin ja hyviin sosiaali- ja terveyspalveluihin ovat aivan yhtä tärkeitä kuin vaikkapa täällä pääkaupunkiseudulla, Saarikko sanoi.

Palkkaharmonisointi, hallinto ja ICT aiheuttavat kustannuksia

Kansanedustaja Pia Kauman (kok.) mukaan hallituksen sote-uudistuksen pelkät muutoskustannukset vuoteen 2030 mennessä ovat 3—4 miljardia euroa.

– Te laitatte tämän hallintohimmeliin. Jos edes laittaisitte tämän rahan hoitaviin käsiin, niin sen jotenkin ymmärtäisi, mutta ei, Kauma sanoi.

Hän ihmetteli erityisesti muita espoolaisia kansanedustajia mainiten nimeltä Maria Guzeninan (sd.) ja Inka Hopsun (vihr.).

– Te hyväksytte sen, että espoolaisilta leikataan jopa sata miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä. Miten te selitätte kuntalaisille, että tämä käytännössä viedään koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta pois, Kauma kysyi.

Kuntaministeri Sirpa Paateron (sd.) mukaan mikä tahansa malli, jossa kootaan nykyistä laajempia kokonaisuuksia, aiheuttaa muutoskustannuksia.

– Palkkaharmonisointia, hallinnon muutoksia ja kaikki olemme varmaan samaa mieltä, että meidän on saatava tässä maassa yhtenäinen ICT-järjestelmä ja se aiheuttaa kustannuksia, ja ne on sisällytetty myöskin mukaan, Paatero sanoi.

Paateron mukaan minkään kunnan tulot eivät muutu kuin 60 euroa per asukas viiden vuoden aikana eli 15 euroa per vuosi. Hänen mukaansa tulevaisuustyössä katsotaan, miten valtionosuudet ja kuntien verotus muuttuvat tulevaisuudessa.

KORJAUS 2.6.2021 klo 10.26: Korjattu Pia Kauman puoluekanta ja lisätty Mia Laihon ja Markus Lohen puoluekannat juttuun.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)