Thaimaa on muodollisesti siirtynyt takaisin siviilivaltaan, kun ennen maaliskuun vaaleja maata sotilasjuntan päämiehenä vuoden 2014 vallankaappauksesta asti johtanut kenraali Prayut Chan-o-chan on nyt siviilihallituksen pääministeri.
Hän pystyi vaalikomission tuella nostamaan parlamenttiin useita pienpuolueita, joiden avulla hänellä on niukka enemmistö 500-jäsenisessä edustajainhuoneessa.
Enemmistö oli jo lähellä kutistua vähemmistöksi, kun useamman pienpuolueen edustaja ilmoitti jävänsä oppositioon. He siirtyivät takaisin hallituksen tueksi, kun pääministeri Prayut lupasi heille useita varaministerin paikkoja.
Hallitus tarvitsee tuekseen myös parlamentin ylähuoneen tuen, mutta sen 250 jäsentä ovat kaikki vaaleihin asti hallinneen sotilasjuntan nimittämiä.
Vaalien jälkeen monet demokratialiikkeen vaikuttajat vastustivat näkyvästi Prayutin nousua siviilipääministeriksi. Tämän seurauksena tuntemattomaksi jääneet naamioituneet miehet hakkasivat heistä useat sairaalakuntoon.
Demokratian puolustajat ovat Thaimaan uusimpien poliittisten käänteiden jälkeen nimittäneet maataan orwellilaisesti ”demokraattiseksi diktatuuriksi”. Nimityksessä on sen verran totuuden siementä, että parlamentissa – toisin kuin esimerkiksi Venäjällä – on nyt todellinen oppositio.
Kiistaa parlamentaarikkojen kelpoisuudesta
Monien uusien parlamentaarikkojen kelpoisuudesta käydään kovaa vääntöä. Hallituksen hampaissa on ollut erityisesti nuorison kannatusta nauttivan Tulevaisuus -puolueen johtaja miljonääriliikemies Thanathorn, jonka uusi puolue nousi lyhyessä ajassa vaaleissa yli 80 parlamentaarikon poliittiseksi voimaksi.
Ainakin toistaiseksi tuomioistuin on määrännyt Thanatornin parlamenttikauden keskeytettäväksi siksi, että hänen väitetään rikkoneen vaalikelpoisuudesta määrättyjä säädöksiä. Oppositio kiistää tämän ja sanoo hallituksen tukena olevan yli 40 parlamentin jäsentä, joita voitaisiin syyttää samojen säädösten perusteella
Thanathornin puolue on oppositiossa liittoutunut ns. punapaitojen kanssa, joiden pääministeri Yinluck Shinawatralta Prayut kaapasi vallan vuonna 2014. Punapaidat ovat opposition suurin puolue ja kannatusta he saavat paljon maaseudulta sekä Thaimaan perinteisiin eliitteihin kriittisesti suhtautuvilta äänestäjiltä.
Ennen Yinluckia pääministerinä toimi hänen veljensä Thaksin Shinawatra, joka vuoden 2006 sotilasvallankaappauksen jälkeen joutui lähtemään maanpakoon suoraan Helsingissä pidetyn Aasian ja Euroopan valtiopäämiesten ASEM-kokouksen jälkeen.
Thaksinilla – jota valtakaudellaan syytettiin useista ihmisoikeusrikoksista – on vuodesta 2009 ollut Montenegron kansalaisuus.
Myöhempi pääministeri Yinluck pakeni Thaimaasta juuri ennen oikeudenkäyntiään vuonna 2017 ja hänelle on nyt myönnetty Serbian kansalaisuus. Thaimaalla ja Serbialla ei ole keskinäistä luovutussopimusta.
Thaksinia ja Yinluckia vastaan on Thaimaassa nostettu korruptiosyytteet.
Thaksin Shinawatraa Thaimaan sotilashallitsijat pyrkivät aluksi aktiivisesti saamaan oikeuteen, koska hänet koettiin uhaksi, joka oli myös uskaltanut nousta maassa koskemattomana pidettyä kuningasta vastaan.
Sen sijaan Yinluckia ei liene kovin aktiivisesti etsitty. Uusien hallitsijoiden uskotaan pelkäävän, että ex-pääministerin saattaminen tuomiolle Bangkokissa nostaisi hänet poliittisen marttyyrin asemaan ja laajoihin hallituksen vastaisiin mielenosoituksiin. Thaksin Shinawatran uskotaan yhteyksiensä avulla edelleen vaikuttavan punapaitojen Pheu Thai -puolueen politiikkaan.
