”Opintotukeen on tehtävä kokonaisuudistus”

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.) pitää nykyistä opintotukijärjestelmää sekavana.

Raija Vahasalon mukaan nykyistä opintotukijärjestelmää pidetään sivistysvaliokunnassa sekavana. Hänen mielestään järjestelmään on tehtävä kokonaisuudistus mahdollisimman pian.

Vahasalon mielestä syynä nykyjärjestelmän ongelmiin on muun muassa se, että sitä on korjailtu pienillä liikkeillä sieltä täältä.

– Opiskelijoiden välinen yhdenvertaisuus kärsii, koska opintotukitasoja ja pituuksia on useita, Vahasalo toteaa.

– Pienellä viilauksella tätä ei saada kuntoon mitenkään.

Ylen mukaan opintotukiuudistus olisi avannut joillekin opiskelijoille mahdollisuuden hakea menetetyn opintotuen tilalle toimeentulotukea. Vahasalon mukaan järjestelmän paikkailu uuden luomisen sijaan synnyttää juuri tällaisia lieveilmiöitä.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen on samoilla linjoilla Vahasalon kanssa.

”Viime päivien keskustelu osoittaa, että tarvitaan kunnon opintotukiremontti”, Grahn-Laasonen sanoo tiedotteessaan.

Nykyinen opintotukimalli on hänenkin mukaansa liian monimutkainen, eikä kohtele opiskelijoita yhdenvertaisesti.

”Lisäksi esimerkiksi opintotuen tulorajat aiheuttavat vuosittain huolta ja epäoikeudenmukaisuuden tunnetta aina uusille opiskelijapolville.”

Kokoomus on Grahn-Laasosen mukaan valmis uudistamaan radikaalisti opintotukijärjestelmää.

”Tulee esimerkiksi pohtia, miten eri elämäntilanteissa olevia opiskelijoita voitaisiin parhaiten tukea ja kannustaa etenemään opinnoissaan”, Grahn-Laasonen toteaa.

Huomiota tulee Grahn-Laasosen mukaan kiinnittää myös siihen, miten osaamista voidaan kehittää työuran aikana. Siihen nyt eduskunnassa kaatunut malli ei olisi hänen mukaansa tarjonnut parannusta, vaan päinvastoin.

Grahn-Laasonen korostaa, että uudistus on valmisteltava yhdessä opiskelijaliikkeen kanssa.

Opintukiesitys nurin

Opintotuen vain ensimmäiseen tutkintoon rajaava lakiesitys kaatui tänään eduskunnassa, kun kokoomus ja RKP vetivät siltä tukensa. Hieman esityksen kaatumisen jälkeen SDP ilmoitti, ettei se äänestä toisen asteen koulutuksen rahoitusta koskevan lain puolesta.

Toisen asteen koulutuksen säästöpaketti on ollut tämän viikon kuuma peruna.

Opetuksen järjestämistä ja sen rahoittamista koskevista laeista koostuvalla säästöpaketilla tavoiteltiin 260 miljoonan euron säästöjä. Säästöistä 69 miljoonaa euroa kohdistuu järjestämislakiin ja 191 miljoonaa rahoituslakiin.

Säästöpaketti koki maanantaina kovan takaiskun, kun koulutuksen järjestämislakia ei saatukaan käsiteltyä sivistysvaliokunnassa. SDP:n ilmoitus tarkoittaa, ettei myöskään rahoituslaki menisi läpi.

Pääministeri Alexander Stubb totesi Ylelle tukevansa hallituskumppaneita.

”Tässä kaikessa häiritsee vähän se, että suomalaiset näyttävät ymmärtävän paremmin, missä tilassa Suomi tällä hetkellä on. Meillä eduskunnassa näyttää olevan ennen vaaleja vaikeuksia tämän kanssa”, Stubb totesi.

Stubbin mukaan tällaista voi käydä, kun suuria lakihankkeita ajetaan läpi aivan loppumetreillä.

”Syksyn alkaessa meillä oli noin 250 hallituksen esitystä vielä pöydällä, niistä noin 240 on viety läpi. Noin 90 prosenttia hallitusohjelmasta on siis viety läpi. Pari suurempaa on jäänyt tekemättä, ja muutamaa isoa hanketta ei saatu maaliin”, Stubb sanoi.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt