Opintotuen tulorajoja voitaisiin Palkansaajien tutkimuslaitoksen tuoreen raportin mukaan nostaa reippaasti. Tulorajan nostaminen esimerkiksi 50 prosentilla tarkoittaisi, että yhdeksän opintotukikuukauden tuloraja olisi 18[nbsp]000 euroa. Raportin mukaan opiskelijat tienaisivat tällaisen muutoksen seurauksena aiempaa enemmän ja julkisyhteisöjen verotulot kasvaisivat.
Opintotuen tulorajojen tavoite on Palkansaajien tutkimuslaitoksen tiedotteen mukaan, että suurituloisille opiskelijoille ei makseta opintotukea. Samalla nykyiset tulorajat kuitenkin estävät opiskelijoita tienaamasta niin paljon kuin he haluaisivat. Nämä vaikutukset näkyvät selvästi laajassa osassa opiskelijoiden tulojakaumaa.
Tuomas Kososen (PT) ja Sampo Järvisen laatima Raportti luovutettiin Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terholle (sin.) torstaina. Raportin taustana toimi aiempi tutkimus, jossa selvitettiin vuonna 2008 tapahtuneen opintotuen tulorajojen noston vaikutuksia opiskelijoiden tuloihin. Tulosten mukaan tulorajojen korotus nosti opiskelijoiden tuloja laajassa osassa tulojakaumaa, ei pelkästään vanhan tulorajan tietämillä olleiden opiskelijoiden kohdalla.
Ministeri Terholle luovutetussa raportissa vaihtoehtoina opintotuen nykyisille tulorajoille selvitettiin tulorajojen nostamista tai laskemista, poistamista kokonaan tai muuttamista rajaveroasteen tapaiseksi säännöksi. Tulorajojen nosto kasvattaisi opiskelijoiden tuloja ja lasku puolestaan laskisi niitä.
Raportissa todetaan, että jos opintotuen tulorajat poistettaisiin kokonaan, voisi haittapuolena olla, että erittäin suurituloiset opiskelijat alkaisivat nostaa opintotukea. Nykyistä tiukemmat tulorajat puolestaan muodostuisivat merkittäväksi esteeksi opiskelijoiden ansiotyölle, alentaisivat siten opiskelijoiden hyvinvointia ja aiheuttaisivat opintotukien takaisinperintää aiempaa enemmän.
Jos nykyisiä tulorajaoja nostettaisiin siten, että esimerkiksi yhdeksän kuukauden ajan opintotukea nostavan opiskelijan vuosituloraja olisi 18[nbsp]000 euroa nykyisen noin 12[nbsp]000 euron sijaan, päästäisiin raportin mukaan haitallisista tulovaikutuksista laajasti ottaen eroon, koska vain harva opiskelija tienaisi tätä tulorajaa enempää. Ottaen huomioon verotulot ja tulonsiirrot tämä vaihtoehto lisäisi julkisyhteisöjen nettotuloja arviolta 5,9 miljoonaa euroa vuodessa.
Rajaveroasteen kaltainen sääntö puolestaan toimisi niin, että tulorajan ylittävältä osalta ei tarvitsisi maksaa opintorahaa takaisin, vaan ylimenevistä tuloista perittäisiin verotuksessa enemmän takaisin.
Esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa tulorajat ovat Suomea ylemmällä tasolla, mutta toisin kuin Suomessa tulorajan ylittävältä osalta käytössä on 50 prosentin lisäveroaste. Raportin laskelmien mukaan nykyisellä tulorajalla ja muuttamalla takaisinperintä 50 prosenttiyksikön lisäveroasteeksi valtion verotulot kasvaisivat 4,5 miljoonalla eurolla vuodessa.
Tutkimuksessa havaitaan, että tulorajojen muutokset eivät vaikuta merkittävästi opintotuen käyttöön. Tutkimus ja raportti eivät ota kantaa siihen, kuinka tulorajojen nosto vaikuttaisi opiskeluun tai miten opintotuen muutokset vaikuttaisivat muihin tulonsiirtoihin, kuten yleisen asumistuen tai kotihoidon tuen käyttöön. Opintotuen vaikutus opintojen kestoon olisi tärkeä jatkotutkimuksen aihe.
Opintotuen tulorajoja voisi nostaa reippaasti. Luoutimme juuri ministeri @SampoTerho lle opintotuen tulorajoja käsittelevän raportin. Ja samalla julkaisimme tutkimuksen samasta aiheesta @TuomasMatikka kanssa. @PTlaitos sivuilla linkit. https://t.co/vrqlgaCgOn
— Tuomas Kosonen (@TuomasKoson) January 17, 2019
