X
SULJE MAINOS
Hallituksen väliaikaiset lisämäärärahat päättyvät ensi vuonna. LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI

”Opetusministeri antaa kuvan pysyvistä rahalisäyksistä”

Hallitus on lisännyt koulutuksen järjestäjien hankerallia ja byrokratiaa, Sari Sarkomaa toteaa.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ihmettelee opetusministeri Li Anderssonin (vas.) viime viikkoista lausuntoa Helsingin Sanomissa, jonka mukaan hallitus panostaa yli 300 miljoonaa euroa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tasa-arvon edistämiseen.

– Opetusministeri antaa kuvan, että kysymys olisi pysyvistä määrärahalisäyksistä. Hallituksen väliaikaiset lisämäärärahat päättyvät ensi vuonna. Hallitus on omalla toiminnallaan lisännyt koulutuksen järjestäjien hankerallia ja byrokratiaa. Suuntaa on muutettava, Sarkomaa toteaa tiedotteessaan.

Andersson nosti haastattelussa muun muassa esille, että ammatillisen koulutuksen opettajia palkataan lisää 250 miljoonalla.

– Nämäkin ovat määräaikaisia lisärahoja vuosille 2020–2022. Mitä palkatuille opettajille ja ohjaajille tapahtuu ensi vuoden lopussa, Sarkomaa kysyy.

Hänen mukaansa käytännössä hallituksen suurin pysyvä menolisäys kohdistuu oppivelvollisuusiän nostoon, joka ei vahvista koulutuksen laatua.

– Kunnat ja koulutuksen järjestäjät ovat useaan otteeseen todenneet, että uudistus on täysin aliresursoitu ja johtaa leikkauksiin muista kasvatus- ja koulutuspalveluista.

– Hallitus on rahanjaossaan tehnyt rujon arvovalinnan, kun koulutuksen lisämäärärahat ovat isolta osalta pätkärahoja. On mahdoton ymmärtää, miksi hallitus ei halua vahvistaa koulutuksen laatua pysyvillä määrärahalisäyksillä. Kysymys on hallituksen kyvystä priorisoida menoja sulle-mulle -politiikan sijaan, Sarkomaa ihmettelee.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt