Opetushallituksen pääjohtaja kannustaa luopumaan numeroarvioinneista

Sanallinen arviointi olisi alaluokilla järkevää, katsoo Olli-Pekka Heinonen.

Opetushallituksen uudeksi pääjohtajaksi valittu Olli-Pekka Heinonen kannustaa kuntia ja kouluja siirtymään oppilaiden numeroarvioinneista sanalliseen arviointiin peruskoulun alaluokilla.

– Kyllä näkisin tämän järkevänä, Heinonen kommentoi asiaa Verkkouutisille.

Heinonen korostaa, että päätösvalta asiassa on kuitenkin opetuksen järjestäjillä.

– Olennaista on arvioida oppimisen kehittymistä ja se on aina yksilötason arviointia. Usein parempi tapa toteuttaa tätä on sanallinen arviointi ja itse arviointi, jolloin lapset ja nuoret oppivat havainnoimaan myös sitä omaa oppimistaan. Tämä on erittäin tärkeä taito tulevaisuutta ajatellen, Heinonen katsoo.

Heinosen mielestä numeroarviointi olisi olennaista vasta lähempänä peruskoulun jälkeisiä jatko-opintoja, käytännössä yläkoulussa.

Perusopetusasetus on mahdollistanut jo vuodesta 1998 lähtien sanallisen arvioinnin peruskoulun 1.-7 luokilla. Myös uusi opetussuunnitelma korostaa tätä mahdollisuutta. Joissain alakouluissa on jo siirrytty kokonaan sanallisiin arviointeihin, vaikka valtaosassa alakouluista käytössä on edelleen numeroarviointi varsinkin ylemmillä luokilla.

– Jos ajatellaan vaikkapa työelämässä hyvin toimivia kehityskeskustelukäytäntöjä, kyllähän se aika oudolta tuntuisi, jos sieltä tultaisiin joku numero kourassa. Samalla tavalla näkisin sanallisen ja itse arvioinnin hyödyt kouluissa, Heinonen vertaa.

Teknologiasta ei itsetarkoitus

Uudessa tehtävässään Opetushallituksen pääjohtajana Heinonen haluaa painottaa oppijakeskeisyyttä, jota suomalaiset opettajat jo hänestä menestyksekkäästi toteuttavat.

– Suomalainen opettajakunta on niin laadukkaasti koulutettua, että heidän kykynsä jatkuvasti mukautua siihen, miten yhteiskunta muuttuu, on varmaan parempi kuin missään muualla maailmassa. Mahdollisuus nähdä erilaiset oppilaat luokassa ovat tästä johtuen erittäin hyvät.

Mitä tulee yhteiskunnan muuttumiseen, Heinosen mielestä tärkeää on kuitenkin pitää jatkossakin oppilas ja oppiminen keskiössä.

– Uutta teknologiaa ja digitaalisia sovelluksia pitäisi tuoda kouluihin ainoastaan silloin, kun ne tukevat sitä oppimista. Teknologia ei saa olla mikään itsetarkoitus.

Saako koulussa viihtyä?

Heinosen mielestä koulun tärkein tehtävä on tukea lapsen kehitystä kestävään ihmisyyteen ja ihmisenä olemiseen. Uusi opetussuunnitelma korostaa entisestään oppijakeskeisyyttä, kannustaa oppilaiden uteliaisuuden ruokkimiseen ja omaehtoiseen tiedon etsimiseen ja löytämiseen.

– Se, että meillä olisi valmiit vastaukset ja totuus, joka sitten vain lapioidaan lasten päähän, siitä maailmasta me olemme jo hyvin kaukana, Heinonen toteaa.

Kriitikoiden mielestä kouluista on jo vaarassa tulla liian viihtyisiä, mitä uusi opetussuunnitelma entisestään ruokkii. Mitä uusi pääjohtaja sanoo tähän?

– Kyllä koulussa saa viihtyä, mutta tämä sana johtaa vähän harhaan. Olennaista on, että oppilaat kokisivat, että koulussa tehtävillä asioilla on heidän elämänsä ja tulevaisuutensa kannalta merkitystä.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt