Ammatilliset opettajat AO ry:n Tapio Lindfors ja Helena Kahl vetoavat Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKEen ja koulutuksen järjestäjiin hallituksen oppivelvollisuusiän nostamiseen liittyvän esityksen haastamiseksi.
Lindfors ja Kahl kirjoittavat Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan, ettei oppivelvollisuusiän nosto yksin ratkaise tavoitetta koulutustason nostosta.
– Liian moni nuori jaksaa odottaa opintojen keskeyttämistä 18 vuoden ikään asti. Koulutuksen tehtävä on varmistaa, että toiselle asteelle siirtyvien opiskeluvalmiudet ovat kunnossa. Valitettavasti näin ei aina ole. Syrjäytyminen ja puutteelliset opiskeluvalmiudet kulkevat usein käsi kädessä, opettajat kirjoittavat HS:n mielipidekirjoituksessaan.
Lindfors ja Kahl ovat huolissaan siitä, että nyt esillä ollut malli osuisi kipeästi opetukseen, jos uudistukseen varattu rahoitus ei ole riittävä. Heidän mukaansa ”koulutuksen tasosta on oltava huolissaan ja se pitää kertoa kuuluvasti.”
– Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituslaskelmat on haastettu kunta- ja yksityiseltä puolelta. Kyse on kymmenistä miljoonista euroista. Jos rahoitus ei oikeasti kata kustannuksia, rahat on haalittava muualta. Käytännössä opetusta on vähennettävä, jolloin koulutustaso yhä laskee, Lindfors ja Kahl toteavat.
– Toivomme, että koulutuksen järjestäjät ja niiden edunvalvontajärjestö Amke toisivat vahvemmin esiin koulutuksen arjen. Rahoituspäätökset pitää haastaa niiden nöyrän vastaanottamisen sijaan.
– Suomi ei luo osaajia ilman laadukasta koulutusta. Puheet oppivelvollisuuden pidentämisestä ovat vain sanoja, ellei tavoite ole aidosti toteuttamiskelpoinen ja nivottu osaksi koulutuksen kokonaiskuvaa.
Oppivelvollisuusiän pidentäminen on viime aikoina puhututtanut laajasti opettajien keskuudessa. Tiistaina Turun Sanomien julkaisemassa kyselyssä 81 prosenttia opetustehtävissä työskentelevistä vastusti oppivelvollisuuden ikärajan nostamista. Perusteina pidettiin muun muassa sitä, että pidennyksen sijaan tulisi panostaa ennemmin opintopolun aikaisempaan vaiheeseen, kuten perusopetuksen vahvistamiseen ja syrjäytymisen estämiseen.
– Mutta mitä tällaista opettajilta edes kysytään, hallituksemme tietää paremmin, Lapin yliopiston prosessioikeuden professori Mikko Vuorenpää kommentoi tulosta Twitterissä.
Jos omia yläasteaikojani muistelen, niin ne, joiden syrjäytymistä hallitus pyrkii estämään, eivät olisi välttämättä edes huomanneet oppivelvollisuusikärajan nostamista. He kun eivät tulleet kouluun edes 15 vuotiaina. Ja rumasti sanoen, koulun ilmapiiri parani tästä huomattavasti.
— Mikko Vuorenpää (@MikkoVuorenpaa) August 4, 2020
