Useimmat taloudet, Suomi mukaan lukien, palaavat ensi vuonna pandemiaa edeltäneelle kasvutrendille, ja talouskasvu hidastuu vähitellen. Taloudessa on siirrytty poikkeuksellisen nopeasti kriisistä takaisin korkeasuhdanteeseen, ja inflaatiopiikki on ulottumassa pidemmälle ensi vuoteen.
OP Ryhmän ekonomistit arvioivat talouden kasvavan tänä vuonna aiempien arvioiden mukaisesti 3,6 prosenttia.
Ensi vuonna talouskasvu jää kuitenkin elokuussa OP:n antamaa arvioita heikommaksi. Suomen bruttokansantuote kasvaa tuoreen ennusteen mukaan 2,7 prosenttia ensi vuonna, kun aiemmin talouskasvun arvioitiin yltävän 3,0 prosenttiin. Vuoden 2023 ennuste pysyy 1,4 prosentissa.
– Suomen talouden iso kuva ei ole muuttunut paljoa kesästä, mutta useat tekijät laittavat kapuloita rattaisiin. Energian kallistuminen syö ostovoimaa, vientimarkkinoita jarruttavat tuotannon pullonkaulat, ja koronatilanne aiheuttaa tilapäisiä ongelmia. Nämä vievät vauhtia elpymiseltä, toteaa OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen.
Hänen mukaansa Suomen talous on jo palautunut koronpandemiaa edeltäneelle tasolle, ja elpyminen jatkuu hidasteista huolimatta hyvää vauhtia vielä muutaman vuosineljänneksen. Tämän jälkeen talouden kasvun arvioidaan hidastuvan talouden potentiaalia vastaavaan verkkaiseen vauhtiin.
Tällä hetkellä vienti, investoinnit sekä kulutus kasvavat varsin hyvin. Kohonnut inflaatio kuitenkin verottaa ostovoimaa, ja tämän johdosta yksityisen kulutuksen kasvunäkymät arvioidaan aiempaa heikommiksi ensi vuonna.
Inflaatio nousee tänä vuonna keskimäärin 2,2 prosenttiin ja pysyy ensi vuonnakin keskimäärin 2,4 prosentissa. Vuonna 2023 kuluttajahintojen nousu kuitenkin laskee 1,6 prosenttiin.
– Merkittävä hintojen nousu koskee Suomessa suppeaa joukkoa hyödykkeitä ja palveluja – erityisesti ovat nousseet polttoaineiden ja asuntojen peruskorjausten hinnat. Näiden hintojen nousu vaimenee, mikä hidastaa inflaatiota syksyn huippulukemista. Inflaatioriskit ovat silti ylöspäin. Inflaation kiihtyminen ruokkii myös jonkin verran pidempiaikaista inflaatiota, kuvailee OP Ryhmän senioriekonomisti Tomi Kortela.
Työllisyyden kasvu ja työttömyyden väheneminen jatkuvat ensi vuonna. Vuonna 2023 työttömyysaste laskee arvioidulle rakenteellisen työttömyyden tasolle.
Markkinat odottavat Euroopan keskuspankin (EKP) silti nostavan korkoa jo vuonna 2022. EKP on pyrkinyt hillitsemään markkinoiden koronnosto-odotuksia, ja ilmoittanut koronnoston olevan 2022 erittäin epätodennäköistä. Markkinahinnoittelu heijastaa riskiä EKP:n odotuksia korkeammasta inflaatiosta.
– Markkinoiden huolia ei voi sivuuttaa kevyesti, vaikka todennäköisimmässä skenaariossa ohjauskoron nosto ajoittuisi vasta vuoden 2022 jälkeen. Joka tapauksessa EKP sopii arvopaperien pandemia-ajan osto-ohjelmien päättämisestä jo joulukuussa, arvioi Kortela.
Hänen mukaansa poikkeuksellisten ja nopeiden vaihteluiden vuoksi talouden näkymissä on suurta epävarmuutta, mutta riskit ovat kuitenkin tasapainossa.
– Patoutuneen kysynnän ja pullonkaulojen purkautuminen voi johtaa yllättävän vahvaan kasvuun. Kasvua voivat puolestaan jarruttaa monet tekijät Kiinan talouden ongelmista heikkenevään ostovoimaan ja kapasiteettirajoitteisiin. Lisäksi on mahdollista, että inflaatio kiihtyy pidempiaikaisesti.
