Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ollut huolissaan maailmanjärjestö YK:sta, joka näyttäytyy julkisuudessa paljolti jatkuvine erimielisyyksineen. Niinistö huomautti Kultaranta-keskustelujen tiedotustilaisuudessa, että turvaneuvosto ei ole oikeastaan pitkään aikaan päässyt yksimielisiin ratkaisuihin.
Niinistö ei tässä yhteydessä avannut asiaa tarkemmin, mutta käytännössä pysyvistä jäsenmaista Venäjä on käyttänyt viime aikoina lukuisia kertoja veto-oikeuttaan esimerkiksi Syyria-politiikassa.
Venäjän lisäksi YK:n turvallisuusneuvoston muita pysyviä jäsenmaita ovat Yhdysvallat, Britannia, Kiina ja Ranska.
Verkkouutiset haastatteli Kultaranta-keskustelujen yhteydessä kokenutta diplomaattia, ministeri Jaakko Iloniemeä maailmanjärjestön tilasta.
Kun turvaneuvoston pysyvien jäsenmaiden kokoonpano on se, mitä se on, onko YK:sta mahdollista kehittää toimivaa maailmanpolitiikan järjestöä?
— Meillähän on vuosien varrella paljon kokemuksia siitä, että turvaneuvosto joutuu pysähtyneeseen tilaan, jolloin se ei saa aikaan ratkaisuja. Tämä ei ole suinkaan ainutlaatuista. Kylmän sodan aikanahan oli monia tällaisia vaiheita.
Iloniemi huomauttaa samaan hengenvetoon, että turvaneuvostolla on pöydällään myös kysymyksiä, jotka eivät ole ”sillä tavalla maailmaa jakavia”.
— Esimerkiksi rauhanturvatoiminta on aika lailla turvaneuvoston varassa. Siinä on monissa eri operaatioissa päästy selvästi eteenpäin. Ei turvaneuvosto ole merkitystään suinkaan kadottanut, vaikka se ei nyt täytäkään sitä tehtävää, mikä sille alun perin annettiin.
Miten iso ongelma se on, että turvaneuvosto on silti isoissa kysymyksissä näin erimielinen?
— Onhan se ilman muuta vakava ongelma, sillä YK:n tarkoituksenahan on juuri muun muassa turvaneuvoton kautta ratkaista kansainvälisiä kiistakysymyksiä ja estää avoimien konfliktien puhkeamista.
Onko asialle mitään tehtävissä?
— Se on kiinni tästä yleisestä tilanteesta, jossa Venäjän, läntisen Euroopan ja Yhdysvaltain välit ovat näin kiristyneet. Jos suhteet ylipäänsä paranevat niin silloin päästäisiin lähemmäs sitä, missä tilanteessa oltiin kymmenen vuotta sitten. Silloin keskusteluyhteydet olivat avoimemmat eikä vastustettu automaattisesti kaikkea, mitä toinen sai mieleensä.
Näyttää siltä, ettei parempaan suuntaan olla menossa. Mitä tämä merkitsee YK:lle?
— YK on hyvin kestävä järjestö, koska YK:lla on tavattoman paljon myös sellaista toimintaa, mikä ei välttämättä jokapäiväisessä elämässä näy. On erilaisia ohjelmia ja erityisjärjestöjen toimintaa aina terveydestä avaruuteen saakka. Se on valtava kokonaisuus, jossa turvallisuusneuvosto on hyvin tärkeä osa, mutta vain osa.
Onko missään mielessä realistista, että turvallisuusneuvoston pysyviin jäseniin tulisi muutosta jossain vaiheessa?
— Äärimmäisen epätodennäköistä. Pysyvien jäsenten kohdalla ongelma on se, että vain pysyvien jäsenten yksimielisellä päätöksellä voidaan muuttaa sääntöjä ja ne eivät takuulla tule ainakaan vähentämään vaikutusvaltaansa.
