X
SULJE MAINOS
Venäjän kansalliskaartin joukkoja varautumassa mielenosoitukseen Moskovan Punaisella torilla. LEHTIKUVA / AFP Kirill Kudryavtsev

Onko Venäjä uhka Suomelle? Näin eduskuntaryhmät vastaavat

Osassa puolueita on halua kiristää Venäjään kohdistettuja EU-pakotteita.

Eduskuntaryhmät olivat Verkkouutisten kyselyssä pääsääntöisesti sitä mieltä, ettei presidentti Vladimir Putinin Venäjä muodosta tällä hetkellä uhkaa Suomen kansalliselle turvallisuudelle. Eduskunnassa huolitaan kuitenkin laajasti Itämeren alueen turvallisuustilanteesta sekä ihmisoikeuksista Venäjällä. Vain osa vastaajista halusi vastata Venäjän uhasta suoraan kyllä tai ei.

EU:n Venäjä-pakotteiden kohdalla erimielisyyksiä löytyi enemmän. Esimeriksi perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavion mukaan Suomen viennin mahdollisuuksia pitäisi pyrkiä lisäämään, vaikka EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sitoutuminen merkitseekin, että pakotteista päätetään EU:ssa yksissä tuumin.

Kokoomusryhmyri Kai Mykkänen taas oli sitä mieltä, että pakotteita pitäisi muuttaa sellaisiksi, että niillä olisi nykyistä suurempi vaikutus Venäjään. Mykkänen esitti, että jos haluaisimme oikeasti vetää rajat sille, mitä Venäjän kanssa ollaan valmiita kestämään, tulisi ilmoittaa, että maakaasun ostot Venäjältä lopetetaan 10-15 vuodessa kokonaan, jos Venäjä ei osoita palaavansa kansainvälisen oikeuden ja oikeusvaltion puitteisiin.

Myös KD:n Päivi Räsänen ja RKP:n Anders Adlercreutz nostivat Mykkäsen tapaan vastauksissaan esiin sen, ettei nykyisillä pakotteilla ole saatu aikaan riittäviä tuloksia, ja esittivät mahdollisia tehokkaampia toimia.

SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden ryhmissä oltiin puolestaan enemmän tai vähemmän sitä mieltä, että nykyiset pakotteet ovat oikeasuhtaisia, mutta muistutettiin, ettei niiden purkamiseen ole toistaiseksi mitään aihetta.

Eduskuntaryhmien puheenjohtajilta kysyttiin Verkkouutisten ulko- ja turvallisuuspoliittisessa kyselyssä Natosta, EU:n turvatakuista ja pakotteista sekä Venäjän uhasta. Kyselyn Natoa ja turvatakuita käsittelevä osa löytyy tämän linkin takaa.

Ryhmyreitä pyydettiin vastaamaan kysymyksiin kyllä tai ei sekä perustelemaan kantansa lyhyesti. Tämä osoittautui osalle vastaajista hankalaksi. Esimerkiksi perussuomalaisten Tavio perusteli epäsuoria vastauksiaan moittimalla kyselyä ”mustavalkoiseksi”. Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki taas vastasi yhdellä tekstillä, jossa käsiteltiin kyselyn aiheita, eikä eritelty kysymyksiä ja vastauksia.

SDP:n ryhmästä kysymyksiin vastasi puheenjohtaja Antti Lindtmanin sijasta 1. varapuheenjohtaja Kristiina Salonen. Muiden eduskuntaryhmien kohdalla vastaukset antoi puheenjohtaja.

Venäjän uhkaa ja EU:n pakotteita koskevat kysymykset vastauksineen löytyvät alta.

Onko presidentti Vladimir Putinin Venäjä uhka Suomen kansalliselle turvallisuudelle?

SDP, Kristiina Salonen

Venäjä on Suomen naapurimaa ja on oman etumme mukaista ylläpitää toimivat suhteet.  Koko Euroopan unionin etu on tehdä yhteistyötä ja käydä dialogia aloilla, jotka ovat meille keskeisiä mm. arktinen alue ja monet globaalit haasteet kuten ympäristökysymykset. Näin olemme tehneetkin presidentti Putinin valtakaudella. Venäjän voimapolitiikalla on vaikutuksensa lähialueellamme. Suomi arvioi turvallisuusympäristöä reaaliaikaisesti. Suomeen ei kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa.

PS, Ville Tavio

Venäjään on naapurimaana pidettävä läheiset ja toimivat välit, joka ei kuitenkaan merkitse Venäjän toimien hyväksymistä. Venäjällä on Putinin valtakaudella vahvistunut tahto toimia suurvaltana, joka lisää turvallisuusympäristön haasteita ja jännitteitä lähialueillamme.

Kokoomus, Kai Mykkänen

Suomen suurin lyhyen ajan turvallisuusuhka on, että meistä riippumattomista syistä Itämeren alueella tulee kärjistyminen esimerkiksi Kaliningradin asemaan liittyen. Silloin meillä ei pystyttäisi käyttämään merialuetta normaaliin tapaan. Putin on ennenkin käyttänyt ulkoista uhkaa keinona yhdistää kansaa.

Venäjä ei ole todellinen uhka Euroopalle, jos Eurooppa on yhtenäinen. Juuri tämä tekee vaikeaksi myös ajankohtaisen päätöksen EU:n elpymisrahastosta. En pidä rahastoa taloudellisesti kovin järkevänä, mutta sen kaataminen voi huonolla tuurilla johtaa ratkaisemattomaan riitaan ja päätöksentekokyvyttömyyteen. Sellainen EU, jossa ei kyetä kompromisseihin vaan kukin poimii rusinoita olisi Kiinan ja Venäjän haave.

Keskusta, Antti Kurvinen

Ei. Suomella on vahva kansallinen puolustuskyky ja laaja kansainvälinen puolustusyhteistyö.

Vihreät, Emma Kari

Ei. Kansainvälisen ja Suomen lähialueen tilanteen kiristymisestä huolimatta Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Venäjän vakaus ja ihmisoikeuksien toteutuminen maassa on Suomelle tärkeää ja vuoropuhelua ihmisoikeuskysymyksistä jatketaan. Emme hyväksy Navalnyin tuomiota. Suomi on vaatinut hänen vapauttamistaan ja myrkytyksen tutkintaa

Vasemmistoliitto, Paavo Arhinmäki

Vasemmistoliitto on ollut pitkään huolestunut Venäjän valtion muuttumisesta yhä autoritäärisempään suuntaan. Jo toimiessani ministerinä kritisoin Venäjän ihmisoikeus-, sananvapaus- ja demokratiatilannetta. Ja se on mennyt sen jälkeen vain huonommaksi.

Venäjä ei niinkään ole Suomelle sotilaallinen uhka vaan pikemminkin Venäjän tilanne on ennen muuta vaikea maan kansalaisille, jotka vaativat oikeuksia.

RKP, Anders Adlercreutz

Ei. Venäjä ei suoraan muodosta Suomelle uhkaa, mutta Putin on näyttänyt olevansa arvaamaton. Viime aikojen tapahtumat Venäjällä ovat huolestuttavia. Oppositioon kuuluvat vangitaan ilman pätevää syytä, on poliittista väkivaltaa ja poliittisia murhia tapahtuu. Venäjä on myös vuosien varrella näyttänyt, että naapurimaiden rajoja ei kunnioiteta – maa on esimerkiksi laittomasti vallannut Krimin. Me emme saa olla naiiveja Venäjän suhteen.

KD, Päivi Räsänen

Kyllä. Mutta en näe silti huolestuttavaa muutosta Suomen kansallisen turvallisuuden kannalta tapahtuneen viime vuosina. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on vuosikymmenet varauduttu Venäjän potentiaaliseen uhkaan. Venäjä on myös viime vuosien toimillaan Ukrainassa, Krimin valtauksessa ja oppositiopoliitikkojensa kohtelussa osoittanut kykyä ja halua aggressioihin. Itämeren alueen sotilaalliset jännitteet kertovat lähialueidemme turvallisuustilanteen epävakaudesta. Suomen suhteet Venäjään ovat kuitenkin tällä hetkellä vakaat ja keskusteluyhteys olemassa

Liike Nyt, Harry Harkimo

Venäjä ei ole tällä hetkellä uhka Suomelle, mutta  se on potentiaalinen uhka, joka on otettava ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa huomioon.

Ano Turtiainen

Venäjä on aina sotilaallinen uhka Suomelle, oli siellä presidenttinä kuka tahansa.

Ovatko Venäjään nyt kohdistetut EU:n pakotetoimet oikeasuhtaisia vai pitäisikö pakotteita kiristää tai purkaa?

SDP, Kristiina Salonen

Mahdolliset Venäjään kohdistettavat EU:n lisätoimet näyttäisivät EU:ssa käytävän keskustelun valossa tulevan arvioitaviksi lähiaikoina ja on tärkeää vaihtaa toimista näkemyksiä muiden kanssa. Syyt, joiden vuoksi pakotteet asetettiin yhdessä EU:na, eivät ole poistuneet eivätkä edellytykset EU-Venäjä-suhteiden uudelleen arvioinnille ole täyttyneet. Viimeaikaisten tapahtumien valossa on syytä nostaa esille ihmisoikeuksien toteutumisen tärkeys ja valtion ihmisoikeusvelvoitteet kansalaisiaan kohtaan.

PS, Ville Tavio

EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sitoutuminen merkitsee, että pakotteista päätetään yksissä tuumin. Näissä puitteissa, pitäisin Suomen viennin mahdollisuuksien lisäämistä tavoiteltavana päämääränä.

Kokoomus, Kai Mykkänen

Pitäisi muuttaa. Pakotteet voivat olla tarpeellinen solidaarisuuden osoitus Venäjällä poliittisista syistä vainotuiksi joutuneille päin. En kuitenkaan usko, että pakotteet saavat Venäjän kohtelemaan Navalnyita tai muita opposition aktiiveja oikeudenmukaisemmin. Tavanomaiset pakotteet eli nimettyihin henkilöihin ja pienehköihin kaupan sektoreihin kohdistuvat rajoitukset eivät Venäjää hetkauta.

NordStream 2 -putkihankkeen peruuttaminen viime metreillä olisi Venäjälle viesti siitä, että EU ja Saksa ovat tosissaan sekä kykeneviä tekemään tuntuvia arvovalintoja. Venäjän johdon talousjärjestystä se ei kuitenkaan hetkauttaisi, sillä kaasureittejä Eurooppaan kyllä löytyy. Siksi en usko, että Venäjä sinänsä taipuisi merkittäviin myönnytyksiin Nordstreamilla uhkaamalla.

Venäjän ansaintamalliin ja johdon talousjärjestykseen vaikuttaa ratkaisevasti se, miten tuotamme energiamme ja mistä sitä ostamme. Energiamurros on tarpeen myös Euroopan Venäjä-riippuvuuden vähentämiseksi. Putkien määrällä ei ole niinkään väliä, mutta putkissa kulkevan kaasun ostamisella on. Jos haluaisimme oikeasti vetää sinisen viivan sille, mitä Venäjän kanssa kestämme, tulisi ilmoittaa, että lopetamme maakaasun ostot Venäjältä 10-15 vuodessa kokonaan, jos Venäjä ei osoita palaavansa kansainvälisen oikeuden ja oikeusvaltion puitteisiin.

Keskusta, Antti Kurvinen

Euroopan unioni reagoi Venäjän toimiin ja arvioi uudelleen pakotepolitiikkaansa Venäjää kohtaan. En lähde ennakoimaan pakotetoimien yksityiskohtia ennen valtiojohdon linjauksia ja Euroopan unionin päätöksiä.

Vihreät, Emma Kari

Kyllä, pakotteet ovat olleet oikeasuhtaisia. Suomelle EU:n yhtenäisyys Venäjä-kysymyksissä on tärkeää, ja olemme valmiita tarkastelemaan uusia pakotteita, kun niistä keskustellaan lähiaikoina EU-tasolla. Voimassaolevat pakotteet voidaan purkaa vasta, kun syyt niiden asettamiselle ovat poistuneet. Tämä tarkoittaa Minskin sopimusten täysimääräistä toimeenpanoa.

Vasemmistoliitto, Paavo Arhinmäki

Pakotetoimilla ei ole saatu erityisesti tuloksia aikaan ehkä Etelä-Afrikkaa lukuun ottamatta, mutta pakotteita silti tarvitaan yhtenä keinona ja muotona osoittaa, ettei Suomi ja EU hyväksy Venäjän toimia. Jos uusista pakotteista päätetään, pitää Suomen olla mukana. Tässä tilanteessa pakotteiden purkaminen ei ole mahdollista.

RKP, Anders Adlercreutz

Ei. Pakotteet eivät ole saaneet Putinin hallintoa muuttamaan käyttäytymistään. Kansan kärsimys näyttäisi olevan Putinille yhdentekevää. Pakotteiden negatiiviset vaikutukset talouteen näyttävät olevan muihin sisäpoliittisiin tavoitteisiin nähden toissijainen asia, joten siksi pakotteiden pitäisi selkeämmin kohdistua Putinin lähimpään piiriin. Pakotteissa on haasteita ja niitä on tarkasti harkittava, koska tarvitsemme jatkossakin yhteistyötä esimerkiksi Itämereen liittyvissä ympäristökysymyksissä.

KD, Päivi Räsänen

Tulisi löytää sellaisia pakotteita, joilla saadaan muutosta aikaan. On tunnustettava, että EU:n pakotetoimet eivät ole toivotulla tavalla tehonneet.

Liike Nyt, Harry Harkimo

Henkilöpakotteita on harkittava niitä tahoja kohtaan, jotka ovat vastuussa väkivallasta kansalaisia kohtaan.

Ano Turtiainen

Suomen pitäisi irtisanoutua Venäjään kohdistetuista pakotetoimista ja alkaa keskittymään kaupankäyntiin venäläisten kanssa.

 

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt