Listauksen pohjana on tämän vuoden kuntavaalien tulos, jota on täydennetty antamalla pisteitä nuorisopolitiikassa menestymisestä sekä poliittisesta työkokemuksesta. Kuntavaalituloksen osalta huomioitiin sekä absoluuttinen että suhteellinen äänisaalis, eli nuoren valtuutetun saamien äänien määrä suhteessa kunnan tai kaupungin kokoon.
Ajatuspaja Linjan mukaan perusteena kuntavaalituloksen käytölle vertailu pohjana on se, että poliitikon kyky menestyä vaaleissa on yksi tämän keskeisimmistä ominaisuuksista, jota ilman kohoaminen valtakunnan politiikan huipulle on vaikeaa. 25 ikävuoden rajaus tehtiin ehdokkaan kuntavaalipäivän iän perusteella.
Listauksen kärkeen nousee Demarinuorten 1. varapuheenjohtaja ja Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eemeli Peltonen, 22. Demareiden ääniharavaksi Järvenpäässä nousseen Peltosen mukaan ei todennäköisesti ole olemassa mitään yksittäistä tekijää, joka ratkaisisi nuoren ehdokkaan menestyksen kuntavaaleissa.
– Uskon kuitenkin, että omalla aktiivisuudella ja pitkäjänteisellä työllä voidaan saavuttaa yllättäviäkin vaalituloksia. Myös paikallisesta ei-poliittisesta näkyvyydestä esimerkiksi yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnassa on varmasti hyötyä oman tunnettavuuden kasvattamisessa, Peltonen arvioi.
– Oman kokemukseni perusteella sukupolvet ylittävä yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää siinä työssä, jossa nuoria nostetaan päättäville paikoille. Nuorten tueksi on saatava eri-ikäisiä ja taustaisia ihmisiä.
Kokoomuslaisista parhaiten sijoittuu Espoon valtuustoryhmää johtava ja kokoomuksen eduskuntaryhmän tiedotussihteerinä työskentelevä Henrik Vuornos, 23, joka on vertailun neljäs. Hän sai kevään kuntavaaleissa Espoossa 1165 ääntä. Työkokemuksen ja kuntavaalien hyvän menestyksen lisäksi Vuornoksen pisteitä vertailussa lisäsi toimiminen Kokoomusnuorten liittohallituksessa.
– Moni kokoomuksen nuori ehdokas teki kuntavaaleissa hyvän tuloksen ja on sen jälkeen päässyt nousemaan omissa kunnissaan aiempaa suurempaan rooliin. Se näkyy myös tässä vertailussa, Vuornos arvioi.
Linjan vertailussa on pyritty löytämään alle 25-vuotiaista kunnanvaltuutetuista ne, joilla olisi suurinta potentiaalia nousta kansanedustajiksi jo seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Peltosen ja Vuornoksen lisäksi siihen on hyvät mahdollisuudet ainakin Vihreiden nuorten puheenjohtajalla Iiris Suomelalla, joka sijoittuu vertailussa toiseksi. Suomela sai Tampereella kuntavaaleissa 1981 ääntä. Äänisaalis nosti Suomelan vihreiden listalla toiseksi heti pormestariehdokas Anna-Kaisa Heinämäen kantaan ja esimerkiksi pitkälle kansanedustaja Olli-Poika Parviaisen ja pitkän linjan vihreän vaikuttajan Oras Tynkkysen edelle.
Koko listaus:
1. Eemeli Peltonen, SDP, 22 vuotta
Demarinuorten 1. varapuheenjohtaja, Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja eduskunta avustaja. Kuntavaaleissa 390 ääntä Järvenpäässä.
Ajatuspaja Linjan analyysi: “Eemeli Peltonen on potentiaalinen läpimenijä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Siihen hyvät edellytykset antavat muun muassa paikallisesti näkyvä tehtävä kaupunginvaltuuston johdossa sekä työkokemus politiikasta. Peltosella on kuntavaalituloksen seurauksena ilmeisen vahva asema puolueessaan paikallisesti ja muille nuorisopolitiikoille tehdyn kyselyn perusteella hän nauttii arvostusta myös yli puoluerajojen.”
2. Iiris Suomela, Vihreät, 22
Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtaja ja Tampereen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja. Kuntavaaleissa 1981 ääntä Tampereella.
“Viime eduskuntavaaleissa vihreät sai Pirkanmaalta kaksi kansanedustajaa, eli puolue kasvatti paikkamääräänsä. Nykyisten kannatuslukemien valossa on todennäköistä, että vihreät voittavat seuraavissa vaaleissa Pirkanmaalla vielä kolmannen paikan. Suomelan mahdollisuuksia nousta eduskuntaan vuoden 2019 vaaleissa voi pitää hyvinä.”
3. Christoffer Ingo, RKP, 22
RKP-nuorten puheenjohtaja ja Mustasaaren kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja. Kuntavaaleissa 259 ääntä Mustasaarella.
“Kannatuspohjan pitkäjänteinen rakentaminen ruotsinkielisellä Pohjanmaalla voi pohjustaa Ingon nousun eduskuntaan, mutta vielä tulevissa vaaleissa se näyttäisi epätodennäköiseltä.”
4. Henrik Vuornos, Kokoomus, 23
Kokoomuksen eduskuntaryhmän tiedotussihteeri, valtuustoryhmän puheenjohtaja ja kokoomusnuorten liittohallituksen jäsen. Kuntavaaleissa 1165 ääntä Espoossa.
“Henrik Vuornos on kärkipään nuorista kyvyistä poliittisella työkokemuksella mitattuna selvästi kokenein. Listauksen nuorista kokoomuslaisista Vuornoksella on kuitenkin todennäköisesti parhaat mahdollisuudet läpimenoon seuraavissa eduskuntavaaleissa, mutta nousu olisi silti yllätys.”
5. Daniel Sazonov, Kokoomus, 24
Kokoomusnuorten puheenjohtaja ja opetusministerin erityisavustaja. Kuntavaaleissa 947 ääntä Helsingissä.
“Sazonovin nousua eduskuntaan hidastaa Helsingin vaalipiirin ylitarjonta kokoomuslaisista nuorista miesehdokkaista. Jos Sazonov saa kerättyä taakseen laajan joukon nuorten ja opiskelijoiden ääniä sekä onnistuu laajentamaan profiiliaan ministerin erityisavustajana, voi hän yllättää seuraavissa eduskuntavaaleissa.”
6. Alviina Alametsä, Vihreät, 24
Eduskunta-avustaja. Kuntavaaleissa 1630 ääntä Helsingissä.
“Alviina Alametsä oli yksi kuntavaalien yllättäjistä Helsingissä. Vahva äänimäärä kuntavaaleista antaa Alametsälle hyvät valmiudet lähteä tavoittelemaan nousua eduskuntaan vuoden 2019 vaaleissa. Tavoitteen toteutumista voi kuitenkin hidastaa vihreiden ylitarjonta opiskelijoiden ja nuorten ääniin nojaavista ehdokkaista, joiden välillä on vain vähän poliittisia linjaeroja.”
7. Derya Özgün, Kokoomus, 24
Eduskunta-avustaja. Kuntavaaleissa 282 ääntä Riihimäellä.
“Monista muista nuorista ehdokkaista Özgünin erottaa valmis ylempi korkeakoulututkinto, mikä yhdistettynä työkokemukseen politiikasta voi siivittää hänet hyvään tulokseen vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Özgünin nousu kansanedustajaksi jo seuraavissa vaaleissa olisi kuitenkin erittäin suuri yllätys.”
8. Sakari Rokkanen, Kokoomus, 25
Kokoomuksen eduskuntaryhmän talouspoliittinen sihteeri ja valtuustoryhmän puheenjohtaja. Kuntavaaleissa 588 ääntä Vantaalla.
“Talousosaajina profiloituneet ehdokkaat ovat menestyneet perinteisesti hyvin kokoomuksen ehdokaslistoilla ja Rokkasella on ekonomistina sekä talouspolitiikan kanssa työskentelevänä mahdollisuus täyttää tämä markkinarako.”
9. Henrik Wickström, RKP, 22
Kunnanhallituksen puheenjohtaja. Kuntavaaleissa 373 ääntä Inkoossa.
“Henrik Wickström teki kuntavaalien alle 25-vuotiaista ehdokkaista suhteellisesti parhaan tuloksen ja sai kaikista Inkoossa annetuista äänistä huimat 12,5 prosenttia. Wickströmille olennaista eduskuntavaaleissa olisi oman kannattajakunnan laajentaminen Inkoon ulkopuolelle.”
10. Eemeli Lehtinen, SDP, 24
Kunnanhallituksen puheenjohtaja. Kuntavaaleissa 353 ääntä Iitissä.
“Eemeli Lehtisen tietä kuntavaalimenestykseen siloitti se, että Iitin politiikassa vuosia näkyvää roolia kantanut Lehtisen isä Esa Lehtinen (sd.) ei ollut tämän vuoden vaaleissa ehdolla. Näkyvä tehtävä kunnanhallituksen johdossa tarjoaa Lehtiselle mahdollisuuden hyvään tulokseen myös seuraavissa eduskuntavaaleissa.”
11. Bella Forsgrén, Vihreät, Jyväskylä
12. Jussi Kukkola, SDP, Hyvinkää
13. Anni Puntila, Kokoomus, Hämeenlinna
14. Markus Myllyniemi, SDP, Kirkkonummi
15. Janika Takatalo, Kokoomus, Turku
16. Riikka Karppinen, Vihreät, Sodankylä
17. Elli Luukkainen, SDP, Kitee
18. Juho Ojares, Kokoomus, Ylöjärvi
19. Nina Peltonen, SDP, Hamina
20. Antti Eskelinen, Perussuomalaiset, Kouvola
21. Karolina Ahtiainen, Keskusta, Lappeenranta
22. Nea Hjelt, Kokoomus, Porvoo
23. Noora Tapio, Vasemmistoliitto, Tampere
24. Irina Tuokko, Vihreät, Jyväskylä
25. Tommi Mäki, Kokoomus, Vaasa
Ajatuspaja Linja on Kokoomuksen nuorten liiton kyljessä toimiva itsenäinen ajatuspaja, joka keskittyy erityisesti nuoria ja opiskelijoita koskeviin kysymyksiin.
