Sitran tekemässä, torstaina 17.1. julkaistussa, tutkimuksessa kansalaiset kertoivat olevansa huolestuneita digitaalisten palvelujen luotettavuudesta. Tämä on tärkeä tieto, sillä ilman luottamusta hyvätkään asiat eivät etene.
Itse uskon, että suomalaisten on ehdottomasti hyödyllisempää käyttää digitaalisia palveluja laajasti kuin olla käyttämättä. Oleellinen kysymys on henkilötietojen suojasta huolehtiminen ja tietojen harkittu käyttö.
Luottamusta ovat nakertaneet mm. omien sosiaaliseen mediaan jaettujen tietojen käytön läpinäkymättömyys ja globaalit, laajat tietomurrot. Näin vaalikeväänä nämä huolet nousevat, syystäkin. Meillä Suomessa julkisissa ja usein myös yksityisissä palveluissa perustiedot tulevat perusrekistereistä kuten väestötietojärjestelmä, yritystietojärjestelmä ja kiinteistörekisteri. Näiden tietojen luovutus on laissa säädetty. Yhteiskunnan toiminnan, asiakaspalvelun ja palvelutuotannon tehokkuuden kannalta on tärkeää, että tietoja käytetään laajasti, mutta vain tarpeen mukaan.
Pankit ovat toimineet digitaalisessa-maailmassa kauemmin kuin moni muistaa ja internetissäkin yli 20 vuotta. Ja vaikka pankkeja ja heidän asiakkaitaan vastaan kohdistetaan koko ajan uudenlaisia huijauskampanjoita, tilanne on asiakkaan kannalta erittäin hyvä. Lisäksi on hyvä muistaa, että vahinko on todennettavissa ja pankki voi korvata menetykset asiakkaalleen. Esimerkiksi kadonnutta seteliä on vaikea saada takaisin mutta sähköisen maksuliikenteen voi sulkea. Luonnollisesti luottamuksellisen tiedon vuotamista ei paikkaa aina edes aika; luottamuksen ansaitseminen vie aikaa, mutta luottamus voi romahtaa hetkessä.
Riskejä on myös perinteisissä toimintatavoissa. Ihmisten postilaatikoista (usein lukitsemattomista) voi varastaa postia ja sitä kautta identiteetin kannalta oleellisia tietoja. Varastetusta laskusta voi myös tehdä uuden version. Muuten samanlaisen, mutta tilinumero vaihdettuna. Mörköjä on siis myös jo totutuissa toimintavoissa.
Luottamus on tärkeää: tietoa käyttävien on huolehdittava henkilötietojen asianmukaisesta käytöstä ja kerrottava mahdollisimman avoimesti, miten tietosuojasta ja -turvasta on huolehdittu.
On hyvä, että kansalaiset kyseenalaistavat digipalveluja. Julkisessa keskustelussa on kuitenkin syytä näkyä myös digitaalisten palvelujen hyödyt ja perinteisten palvelujen heikkouksien, jotta keskustelu ei ruoki perusteetonta epäluottamusta. Pelon sijaan meidän täytyy ylläpitää ja kasvattaa luottamusta tarjoamalla haluttavia, luotettavia ja turvallisia digipalveluita.