Monet ovat pohtineet kasvomaskien käytön mielekkyyttä, jos niiden käyttöaste laskee rajoitusten purkamisen myötä.
New York Timesin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan kasvomaskit toimivat tehokkaimmin silloin, kun kaikki samassa tilassa oleskelevat käyttävät niitä. Infektion saanut henkilö levittää viruspartikkeleita ympäristöön hengittäessään ja puhuessaan. Maski pysäyttää suuren osan partikkeleista, joten tartuntariski pienenee.
Suojavaikutus on pitkälti kiinni suojautumisen laadusta. Esimerkiksi Sveitsissä tapahtunessa hotelliepidemiassa tartuntoja vahvistettiin vain visiirejä käyttäneiltä henkilöiltä. Amerikkalaistutkimuksen mukaan sairaalahoidon tarve oli keskimääräistä vähäisempi alueilla, jotka olivat säätäneet maskipakon.
Virusten leviämiseen erikoistunut professori Linsey Marr muistuttaa, että suojainten käytöstä on vuosikymmenien kokemus sairaaloissa ja teollisuudessa.
– Terveydenhuollon työntekijät, ikävien patogeenien kanssa työskentelevät tutkijat ja vaarallisille partikkeleille altistuvat työntekijät luottavat työssään N95:n kaltaisiin suojaimiin. Tiedämme, että oikein käytettynä korkean tehokkuuden maskit toimivat, Marr sanoo.
Yhdysvaltain N95-luokitus tarkoittaa, että maski suodattaa ainakin 95 prosenttia ilmassa liikkuvista hiukkasista. EU:ssa vastaava kategoria on FFP2, joka edellyttää vähintään 94-prosenttista tehoa. FFP3-maskit suodattavat ilman epäpuhtauksia ainakin 99-prosenttisesti.
Yhdysvaltain tautikeskus CDC:n tekemän tutkimuksen mukaan kirurginen maski suodatti vain 7,5 prosenttia yskimisen myötä leviävistä partikkeleista. Altistumista pystyi vähentämään lähes 65 prosentilla tiukentamalla sen istuvuutta. Jos päälle laittoi vielä kangasmaskin, nousi yhdistetty teho 83 prosenttiin.
Japanilaistutkimuksen perusteella yksinkertainen kangasmaski antaa 17–27-prosenttisen suojan ja kirurginen maski 47–50-prosenttisen suojan. N95-maskin teho vaihteli 57 prosentista 90 prosenttiin sen mukaan, kuinka tiiviisti se oli asetettu kasvoille.
