Pintojen pyyhkimisellä ja käsihygienialla on tuoreiden tutkimusten perusteella luultua pienempi merkitys koronaviruksen torjunnassa.
Yhdysvaltojen tautikeskus CDC päivitti jo toukokuussa aihetta koskevia ohjeitaan. Sen mukaan pintojen kautta leviäminen ei ole viruksen pääasiallinen leviämistapa.
Rutgers New Jersey -yliopiston mikrobiologian professori Emanuel Goldman painottaa, että päähuomion tulisi olla pisara- ja aerosolitartunnoissa.
– Covid-19:n leviämiselle pintojen kautta ei ole tieteellistä pohjaa, Goldman sanoo Atlanticille.
Pintojen näyttävää desinfiointia rautatieasemilla, kaduilla ja ravintoloissa kuvaillaan julkaisussa tietynlaiseksi teatteriksi. Sen vaikutus on lähinnä psykologinen: viruksen torjunta halutaan tuoda näyttävästi esille.
Kevään mittaan tehdyissä tutkimuksissa koronaviruksen väitettiin selviävän päiväkausia metallien, muovien ja muiden materiaalien pinnoilla. Emanuel Goldmanin mukaan niiden lähtökohta oli täysin epärealistinen, sillä vastaavien virusmäärien kertyminen vaatisi jopa sataa aivastusta tiettyyn kohtaan tutkitulla pintamateriaalilla.
Professori Donald Schaffner viittaa Etelä-Koreassa tehtyyn selvitykseen puhelinkeskuksen tartuntaryppäästä. Toimistotalon 11. kerroksen työntekijöistä noin puolet sairastui maaliskuussa koronavirukseen, mutta koko rakennuksesta vain alle prosentti.
– Tämä puhelinkeskus on osuva esimerkki. Virus levisi ilmeisen hyvin ilmateitse, ja sillä oli monia mahdollisuuksia pintojen kautta tapahtuviin tartuntoihin. Mutta näin ei tapahtunut, Schaffner sanoo.
Tutkijat painottavat, että käsihygienia ja kasvojen koskettelun välttäminen ovat kaikesta huolimatta hyviä varotoimia. Sairaalaolosuhteissa pintojen puhdistamisella on tavanomaista suurempi merkitys. Pandemiatilanteessa asioiden tärkeysjärjestyksellä on silti merkitystä, sillä liika keskittyminen pintahygieniaan voi viedä ihmisten energiaa muista toimenpiteistä.
Esimerkiksi New Yorkin kaupunki kertoo käyttävänsä yli sata miljoonaa dollaria eli noin 85 miljoonaa euroa pintojen desinfiointiin. Tutkijoiden mukaan sama rahasumma olisi kannattanut käyttää kasvomaskien jakeluun, turvaväleistä tiedottamiseen tai metrovuorojen lisäämiseen.
– En tarkoita, että nyt olisi syytä ottaa rennosti, vaan että meidän olisi syytä keskittyä tehokkaimpiin ratkaisuihin. Näitä ovat kasvomaskit, turvavälit ja aktiviteettien siirtäminen ulkotiloihin. Siinä se, näin me voimme suojata itseämme, Emanuel Goldman toteaa.
"Hygiene theater builds a false sense of security, which can ironically lead to more infections," @DKThomp writes: https://t.co/kTTFLtP86o
— The Atlantic (@TheAtlantic) July 27, 2020
Face-mask wearers do not stop washing their hands, study suggests | World news | The Guardian https://t.co/0BJXdDJ8xe
— Risto Kuosa (@risto_kuosa) July 27, 2020