Verkkouutiset

Onko käsihygienia suurta ajanhukkaa?

Tutkija keskittäisi huomion tiukasti kasvomaskeihin, turvaväleihin ja ulkotiloissa oleskeluun.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Pintojen pyyhkimisellä ja käsihygienialla on tuoreiden tutkimusten perusteella luultua pienempi merkitys koronaviruksen torjunnassa.

Yhdysvaltojen tautikeskus CDC päivitti jo toukokuussa aihetta koskevia ohjeitaan. Sen mukaan pintojen kautta leviäminen ei ole viruksen pääasiallinen leviämistapa.

Rutgers New Jersey -yliopiston mikrobiologian professori Emanuel Goldman painottaa, että päähuomion tulisi olla pisara- ja aerosolitartunnoissa.

– Covid-19:n leviämiselle pintojen kautta ei ole tieteellistä pohjaa, Goldman sanoo Atlanticille.

Pintojen näyttävää desinfiointia rautatieasemilla, kaduilla ja ravintoloissa kuvaillaan julkaisussa tietynlaiseksi teatteriksi. Sen vaikutus on lähinnä psykologinen: viruksen torjunta halutaan tuoda näyttävästi esille.

Kevään mittaan tehdyissä tutkimuksissa koronaviruksen väitettiin selviävän päiväkausia metallien, muovien ja muiden materiaalien pinnoilla. Emanuel Goldmanin mukaan niiden lähtökohta oli täysin epärealistinen, sillä vastaavien virusmäärien kertyminen vaatisi jopa sataa aivastusta tiettyyn kohtaan tutkitulla pintamateriaalilla.

Professori Donald Schaffner viittaa Etelä-Koreassa tehtyyn selvitykseen puhelinkeskuksen tartuntaryppäästä. Toimistotalon 11. kerroksen työntekijöistä noin puolet sairastui maaliskuussa koronavirukseen, mutta koko rakennuksesta vain alle prosentti.

– Tämä puhelinkeskus on osuva esimerkki. Virus levisi ilmeisen hyvin ilmateitse, ja sillä oli monia mahdollisuuksia pintojen kautta tapahtuviin tartuntoihin. Mutta näin ei tapahtunut, Schaffner sanoo.

Tutkijat painottavat, että käsihygienia ja kasvojen koskettelun välttäminen ovat kaikesta huolimatta hyviä varotoimia. Sairaalaolosuhteissa pintojen puhdistamisella on tavanomaista suurempi merkitys. Pandemiatilanteessa asioiden tärkeysjärjestyksellä on silti merkitystä, sillä liika keskittyminen pintahygieniaan voi viedä ihmisten energiaa muista toimenpiteistä.

Esimerkiksi New Yorkin kaupunki kertoo käyttävänsä yli sata miljoonaa dollaria eli noin 85 miljoonaa euroa pintojen desinfiointiin. Tutkijoiden mukaan sama rahasumma olisi kannattanut käyttää kasvomaskien jakeluun, turvaväleistä tiedottamiseen tai metrovuorojen lisäämiseen.

– En tarkoita, että nyt olisi syytä ottaa rennosti, vaan että meidän olisi syytä keskittyä tehokkaimpiin ratkaisuihin. Näitä ovat kasvomaskit, turvavälit ja aktiviteettien siirtäminen ulkotiloihin. Siinä se, näin me voimme suojata itseämme, Emanuel Goldman toteaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)