Verkkouutiset

Onko hyvä saada tietoa perimänsä aiheuttamasta riskistä?

Tutkimus selvittää, onko hyödyllistä kertoa ihmisille heidän perimänsä ja aineenvaihduntansa sairastumisriskiä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Tutkijat haluavat selvittää, voidaanko näillä tiedoilla ja valistuksella edistää terveyttä ja estää tai lykätä tulevia sairauksia. Tutkittavat sairaudet ovat sepelvaltimotauti, tyypin 2 diabetes ja laskimoveritulppa.

Tutkimuksessa selvitetään myös, miten tiedon vastaanottajat omaksuvat saamaansa tietoa ja hyödyntävät sitä elintavoissaan.

Tutkimus on jatkoa viime vuonna tehdylle FinTerveys-tutkimukselle, johon osallistui yli 7000 suomalaista eri puolilta maata. FinTerveyden osallistujat saavat kutsun osallistua tähän uuteen tutkimukseen. Uusi tutkimus hyödyntää FinTerveys-tutkimuksessa kerättyjä tietoja, näytteitä ja mittaustuloksia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL edeltäjälaitoksineen on vuosikymmeniä tehnyt suuria väestötutkimuksia. Tutkimuksiin on pitkään sisältynyt myös geenianalyysejä tutkittavien DNA:sta.

Koko perimän läpikäyvät tutkimukset ovat mullistaneet kansantautien perimän tutkimuksen viimeisten kymmenen vuoden aikana. Useimmille taudeille, kuten sydänveritulpalle, diabetekselle, syöville ja eri ominaisuuksille, kuten verestä mitattaville tulehdus-, sokeri- ja kolesteroliarvoille, pituuskasvulle ja vyötärönympärykselle on löydetty geneettisiä taustatekijöitä.

Yleensä yksittäisten geenien vaikutus kansantautien syntyyn on vähäinen, mutta kymmenien tai satojen sairaudelle altistavien tai siltä suojaavien geenien yhteisvaikutus on merkittävä.

”Tiedonsaannin vaikutuksia ihmisille täytyy tutkia”

Uudessa tutkimuksessa eri kansantautien geenien tietoja yhdistelemällä muodostetaan geeniriskisummaksi nimetty muuttuja, jonka avulla arvioidaan kunkin henkilökohtainen riski sairastua tietyn ajan sisällä. Geeniriskisummamuuttujaa voidaan käyttää arvioinnissa samalla tavoin kuin perinteisempiä kansantautien riskitekijöitä, kuten kolesterolia tai ylipainoa.

Tutkimuksessa määritetään myös verinäytteestä aineenvaihduntaa kuvaava metabolomi, jolla on aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan yhteyksiä eri kansantauteihin.

Sekä geeniriskisumma että metabolomin määrittäminen ovat muuttujia, joita vielä tutkitaan. Jotta niitä voitaisiin käyttää terveydenhuollossa, täytyy niistä jokaisesta erikseen tutkia, onko niistä oikeasti hyötyä kansantautien ennaltaehkäisyssä.

– Olen todella vaikuttunut ja innoissani aivan viime vuosien mahtavista tuloksista kansantautien genetiikan ja metabolomiikan alalla: näen niissä suuria mahdollisuuksia auttaa ihmisiä parantamaan ennustettaan monen vakavan sairauden suhteen. On kuitenkin erittäin tärkeää, ettei näitä kokeellisia tuloksia oteta kliiniseen käyttöön ilman tämänkaltaisia tutkimuksia. Ei ole itsestään selvää, että lisätieto on aina kokonaisuuden kannalta hyödyllistä yksilölle, sanoo päätutkija, tutkimusprofessori ja terveydenhuollon erikoislääkäri Markus Perola THL:sta

Tutkimusta rahoittaa Sitra.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)